Helmitöitä huijauksen maku suussa

Tintti: Helmitöiden vaatimuksiin kuului lukon kiinnittäminen, joten mikä olisikaan parempi paikka kuin kaulakoru. Väsäsin koko päivän koruja ja koko ajan oli sellainen olo, että tuhlaan kouluaikaa omiin puuhiini. Mutta sain ainakin lukon kiinnityksen ruksattua listalta. ;)

Ensimmäinen kaulakoruyritykseni.



Toinen yritys onnistuikin jo paremmin.



Tykästyin keskuskiveen niin paljon, että siitä vielä lähikuva. :)



Samaan sarjaan syntyivät myös korvikset.



ja vielä yhdet.. :)



Paras hetki päivän aikana oli kahvilla, kun yksi kurssilaisista totesi, että onpa upeat korvikset, ovatko uudet. :D

Helmitöitä

Tintti: Rupeaa pikkuhiljaa tuntumaan tosissaan siltä, että jos jouluun asti selviää hengissä, niin ihme on tapahtunut. Mutta jouluhan on muutenkin ihmeiden aikaa, niin toivoa on vielä. :) Helmityöt ovat olleet jo pitkän aikaan valmiina ja kuvatkin koneella, mutta tänne pääseminen on ollut vähän hitaanpuoleista. Helmityöt olivat hauskoja ja niitä voi käyttää sellaisissa asioissa, mitä en ainakaan minä ole tullut edes ajatelleeksi.

Kokeilin eri nauhatyylejä ja pohdiskelin samalla, mikä olisi hyvä malli servettirinkulalle. Sillä on varmaan hienompikin termi, mutta ei nyt muistu mieleen. Kehittely jatkuu edelleen ja ehkä joskus saan sellaiset valmiiksi asti. :)



Kokeilin myös kynttilämansetin tekoa.



Myös pari joulukuusenkoristetta tuli tehtyä.





Nyt täytyy vaan jossain välissä ehtiä täydentämään helmivarastoja. Lumihiutaleita haluaisin tehdä ikkunan täyteen. Siihen sopisivat myös paremmin pidemmät putkihelmet, joiden kanssa se säilyttäisi paremmin muotonsa.

Narut solmussa

Tintti: Taitaa jäädä tänä vuonna joulustressi kokonaan välistä, kun ei riitä voimia siihen ollenkaan. Hyvä, jos hengissä selviää jouluun asti. On se kumma, kun joka kurssilla on pakko kehittää vähän jotain ylimääräistä ja yht'äkkiä huomaa tekevänsä töitä vähintään 12 tuntia päivässä ja sekään ei riitä. Kunhan ensi viikon vielä jaksaa, niin sitten saa nauttia pelkästä olemisesta. Tai ainakin yrittää.. ;) Kyllähän sitä nyt jotain pientä voi tehdä. :)

Punontajaksolla olemme käyneet makramen/solmeilun läpi ja ajattelin näin räävittömän tauon jälkeen esitellä sen aiheen aikaansaannoksia. Onneksi Ansu on ollut ahkerampi kuin minä tässä päivityksessä.. Kuvia minulla on enemmän kuin laki sallii, mutta ei aikaa pistää niitä tänne. No, lomalla sitten. :)



Kahvin väriseksi värjätty osmanrinki-pannunalunen. Näitä tulen tekemään vielä lisää!



Tasosolmulla tehty avaimenperä.



Pieni pöllönpoika roikkumassa ovenkahvasta. Kukaan ei ole varmaan huomannutkaan, että olen aavistuksen innostunut kissoista ja linnuista. Ajattelin näin ohimennen kertoa tälläisenkin faktan. :) Pöllöä oli hauska tehdä, koska siinä on useampi erilainen solmu ja se on vielä helppo työ aloittaa. Valkoiset helmet silminä tekevät siitä valitettavasti aavistuksen psykedeelisen näköisen tuijottajan, mutta todellisuudessa se on todella herttainen otus.

Pienen pieni joulukortti

Ansu: Tekaisin eilen kiireellä partiopojilleni pienet joulukortit.

Nalle joulupukkina

Ansu: Käyn kansalaisopiston kudontapiirissä ja siellä on joka vuosi tapana muistaa opettajaa kortilla ja jollain pienellä lahjalla. Lupasin tehdä kortin joka hänelle annetaan.
Itselläni ei ole tätä leimasinta, mutta olen jotenkin niin ihastunut siihen että pakko se kai on hankkia. Pitääpi vaan alkaa selvittämään et kenen leimasimesta on kyse ja mistä niitä saa ostettua. Kuva kortista on taas todella huono, pitäisi päästä kuvailemaan päiväsaikaan jos saisi edes vähän luonnonvaloa koska tuo iltaisin kuvailu ei oikein onnistu.

Saiskos olla kaakaota?

Ansu: Joulukorttia pukkaa taasen. Aika yksinkertaisella linjalla mennään taas eteenpäin.

Joulutähti kortteilee

Ansu: Olen kauan ihastellut muiden tekemiä joulutähti-kortteja ja himoinnut kyseistä leimasinta. Ei innostanut tilata vain yhtä leimasinta ja kädentaitomessuille en päässyt, mutta onneksi Tintti-ihanaiseni siellä piipahti ja osti minulle leimasimen (ihanaa tämä kamerakännyköiden aika). Kuvia olen kovasti väritellyt, mutta kortteihin asti eivät ole ehtineet. Tässä kumminkin yksi tuotokseni, korttipohja itsessään kimaltelee niin paljon ettei meikäläisen kameralla ja taidoilla saada parempaa kuvaa aikaiseksi, mutta saa siitä nyt selvää jotenkuten. :)

Leimailutaivas haaste nro 2

Tintti: Leimailutaivas tulee jälleen. Huomenna alkaa lippujen myynti ja arvatkaas, kuka aikoo olla kärppänä koneella aamun aikana. :) Haasteet ovat jälleen alkaneet. Ensimmäiseen haasteeseen en ehtinyt mukaan, mutta kakkosessa päätin olla mukana. Tiukille tämä meni ja lopputulos on sen näköinen. ;) Tarkoituksena on käyttää rasioita jouluna pikkuherkkujen paketteina. Täytyisi vaan päättää se sisältö. Täytyy varmaan lähteä ostamaan koeversioita, eihän sitä nyt voi ilman testausta mitään antaa. ;)

Hulluksi tekevät kahvipussit

Tintti: Punonnan osa-alueeseen kuului vähimmäisvaatimuksena kahvipussikori sekä sanomalehtikori. Sanomalehti on helppo materiaali käsitellä, mutta ne kahvipussit..! Voin kertoa, että käpy paloi ja pahasti! Valmistamaani koriin tuli 12 pitkää suikaletta 24 kahvipussista. Esityöhön näiden pussien valmistelussa meni lukuisia tunteja ja korin punoi alle tunnissa.. Voin edelleen tehdä kahvipussikoreja, materiaalina todella mukavaa ja helppoa käsitellä, kunhan joku vaan tekisi ne alkujutut..





Meidän piti myös tutustua lastutöihin ja se tapahtui kalojen ja Burman pallon muodossa. Ja olivatkin hauskoja tehdä. :)

Voihan rottinki sentään..

Tintti: Uutena aineena meillä on alkanut punonta. Siihen kuuluu neljä osa-aluetta: punonta, rottinki, makrame/solmeilu ja helmityöt. Lyhyesti kuvailtuna rottinki.. Me emme tule toimeen. Sain kuin sainkin aikaiseksi yhden kipan tai kulhon, miksi sitä nyt haluaakin kutsua. Siinä on havaittavissa pientä keinun vikaa, mutta muuten kelpo yritys.



Sitä mukaan kuin punonnassa edistymme, pistän tekeleitä tännekin. Hehe, keramiikka vaihtui erilaisiin kippoihin. :)

Lehmä pirteissä saappaissa

Tintti: Minulle tuli jokin aika sitten pyyntö tusinan kutsukortin valmistamisesta. Kortin teemaksi toivottiin lehmää tai kumiankkaa. Kumiankan kohdalla iski pieni tenkkapoo, joten kortin päätähdeksi tuli se lehmä. Pitkään aikaan minulla ei ole ollut sellaisia synnytystuskia kuin tämän kortin yhteydessä. Mietin ja pähkäilin, vaihdoin värimaailmaa ja teemaa, ainoastaan lehmä oli ja pysyi. Koulussakin minulle naurettiin, kun totesin lehmän synnyttämisen olevan suunnattoman tuskaisaa. Pitäisi joskus ehkä miettiä, mitä suustaan päästää. ;) Kyseinen synnytys tapahtui loppujen lopuksi vauhdilla. Sen jälkeen kun idea syntyi, sitä ei pahemmin täytynyt enää muokata ja kortti oli vihdoinkin valmis. :)

Vaaleanpunainen joulukortti ja makeispusseja

Ansu: Joulukortteja on tullut tehtailtua, mutta niiden kuvaaminen on ollut niin ja näin. Tänäänkin otin varmaan 30 kuvaa, mutta vain yksi korttikuva ja pari kuvaa makeispusseista olivat julkaisukelpoisia. Pitääpi varmaan opetella käyttämään tuota kameraa paremmin, ku kamerassa ei kuulemma ole mitään vikaa;). Tämä ilta taitaa mennä joulukorttitehtailuun, jottei niitä kaikkia joudu tekemään viimeisenä iltana paniikissa tosin olisipa taas isännällä viihdettä ku katsoo mun sähläämistä.

Minulle vaaleanpunainen on jotenkin vieras väri, mutta nykyään sekin menettelee. Varastoista löytyi vaaleanpunaisia taustapapereita ja nyt sillekin löytyi käyttöä. Kortti on hyvin yksinkertainen ja pohdin pitkään että voiko siitä tulla edes vähäsen hieno, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen.




Monissa blogeissa nyt näkyy noita makeispusseja ja pakko minunkin oli niitä kokeilla. Ei olisi uskonut kuinka vaikeaa yhden etiketin teko voi olla, itse tappelin leimasinmusteen ja leimasimen kanssa vaikka kuinka kauan (eivät vaan jotenkaan toimineet yhdessä, mutta älysin onneks kokeilla eri mustelajia ja johan alkoi toimimaan). Etiketeistä tuli hyvinkin yksinkertaisia, mutta harjoitus tekee mestarin ja ehkä minäkin saan joitain hienouksiakin aikaan;).


Valmiit makeispussit




Ainut täytetty makeispussi

Kissantassuja

Tintti: Ja kuka sanoikaan, että niiden omien pohjien teko on helppoa.. Tässä muutama yritelmä, joihin itse olen tyytyväinen. Kortit ovat jo lennähtäneet maailmalle kissaihmisille päivän piristeeksi. Ei auta kuin harjoitella vielä enemmän niin minustakin tulee pohjamestari. :)



Tämä kissa saa minut aina hymyilemään, ihanan pirteä ilmestys. :)



Kamera on vääristänyt tämän kuvan värejä todella paljon. Todelliset värit ovat sävyltään lämpimän sävyisiä, eivät kuvan väittämiä kylmiä ja kalseita.



Parhaiten onnistunut korteista. Värit sain mielestäni kohdalleen.

Hiljaista kuin huopatossutehtaassa..

Tintti: Viikko on vierähtänyt huovutuksen merkeissä ohitse ennätysnopeasti. Toinen valinnaisviikko päättyi tänään ja lopetti samalla vimmatun tekemisen. Huovutus oli entuudestaan tuttua yhden käärmeen märkähuovutuksen ja muutaman neulahuovutuskokeilun verran. Meni suurin osa viikosta ennen kuin pääsi huovuttamisen tuntumasta kiinni, mutta osa torstaina homma rupesi jo sujumaan ihan omalla painollaan. Ja sitten olikin kurssi jo ohitse.. :) Lempityöni koko kurssilla oli metsätontun hiippalakki. Se tulee pääsemään ahkeraan käyttöön partion puolella. :)



Kurssilla syntyi myös huopatossut hiippalakin kavereiksi.



Pari tirppaa myös halusi tulla maailmaan ja mikäpä minä sitä olen estämään. :) Pöllönpojilta puuttuu vielä nokka, joka tulee myöhemmin auringonkukansiemenestä.



Kurssilla tuli tehtyä myös parit pannunaluset ja leluhiiret pojille. Saas nähdä, mitä tykkäävät, kun villan haju on hiirissä aika vahva.

Isänpäivä

Tintti: Taas on isien juhlinnan aika. Isäni on kalamies ja se näkyy myös (jälleen kerran) hänen kortissa ja lahjassa. Kortin aihe on ollut selvä melkein vuoden. Kun näin kuvan se oli yksinkertaisesti pakko saada. Kun Ansu näytti tekemänsä heijastinpelastusrenkaan, päätin tehdä isälleni samanlaisen lahjaksi. Mikä olisi parempi lahja tärkeälle ja rakkaalle ihmiselle kuin heijastin? Sehän on kuin pieni henkivakuutus. :) Kuvasta näkyy, kuinka hyvin onnistuin sen renkaan teossa..


Isäni kortti


Pelastus"rengas" :)

Myös puoliskon isälle tuli tehtyä kortti ja molemmille isäsille vielä vähän makeaa päivän kunniaksi. Ei tarvitse varmaan kummemmin pohtia, kumpi pussi on kummankin isälle. ;)


Puoliskon isän kortti

Pelastusrengas ja kukka

Ansu: Oulun messuilla ihastuin tuohon heijastinnauhasta tehtyyn pelastusrenkaaseen ja oli ihan pakko ostaa kyseinen tarvikepaketti. Perjantaina sain ensimmäisen värkättyä ja innostuksen myötä päätin kokeilla myös kukkasen tekoa heijastinnauhasta (ostin Oulusta sellaisen "koneen" jolla saa kukkia värkättyä). Tätini testasi jo silloin heti heijastinkukkaa pelkästä heijastinnauhasta, mutta totesimme ettei toimi, koska nauha ei pysy yksinään muodossaan. Kukkasessa käytin ihan paksua puuvillalankaa heijastinnauhan kaverin ja nyt kukka pysyy muodossaan. Innostuin kyseisistä heijastimista oikein kunnolla ja voisin kuvitella että sukulaiset ja ystävät tulevat saamaan joululahjapaketeistaan jonkinlaiset heijastimet. Ihaninta näissä heijastimissa on ettei niistä ensimmäiseksi ymmärrä että kyseessä on heijastin. Tuo kukkakin sopii koristukseksi vaikka parempaan takkiin taikka pipoon hauskaksi yksityiskohdaksi.


Pelastusrengas





Heijastinkukka

Isälle ja mustavalkohaaste

Ansu: Värkkäsin isänpäiväkortit omalle isälle ja appiukkokokelaalle. Yleensä olen tehnyt kortit 3D-tekniikalla tai ihan ääriviivatarroilla, joten tänä vuonna oli vuorossa leimasinkuvat (joita onneksi löytyi kätköistä). Pitäisi varmaan itsekin ostaa joku miehinen leimasin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.

Meillä on tuon Tintin kanssa ollut varmaan jo vuoden verran ellei kauemminkin keskinäinen haaste --> mustavalkoinen kortti. Mielestäni tuo autoleimakuva ei väriä kaivannut joten päätin nyt saada aikaiseksi kortin haasteeseen. Taustapaperin väri vähän häimi, mutta kortti on Tintillä hyväksytetty ja kelpasi haasteeseen. Tuo isälle-teksti tuotti ongelmia kunnes keksin käyttää paperinarua, jota tuli ostettua Oulun kädentaidot -messuilta (oli ihan kivat messut, Tampereen messut vie kyllä voiton ainakin vielä. Itse en tänä vuonna pääse Tampereelle, joten onneksi nuo Oulun messut vähän pelasti kurjuutta;)!). Teksti näyttää kyllä siltä että sen on joku lapsi tehnyt, mutta lapsihan minä isälleni olen;).


Iskälle





Appiukkokokelaalle




Olenkin tuota Tintin mattoa himoinnut näkösälle ja nyt onneksi näin sen täällä, on se kyllä hieno! Pitääpi yrittää viikonlopun aikana ehtiä urkintareissulle Tintin luokse, koska ei maton värit ole edukseen tuossa kuvassa. Tuosta pienestä kuvasta ei huomaa, että siinä on käytetty kahta sävyä ruskeaa (ahaa, kannattaa isontaa kuva niin sit näkyy paremmin) ja punainenkin näyttää tavalliselta punaiselta vaikka on likempänä aniliininpunaista. Reuna oli kyllä niin tasaisen näköinen että taidan laittaa Tintin kutomaan omat mattoprojektini;).

Pakko myöskin hehkuttaa... Naamakirjassa tänään käydessäni pikkusisko kiusasi minua Porissa satavasta lumesta. Silloin ei satanut mutta nyt sataa jo täälläkin jotain hahtuvaa:)! Hm...eria asia et miten käy viikonlopuksi suunniteltujen pihahommien jos tuota valkoista tulee oikein kunnolla ja jäädäkseen, eikä tule ämmän autoilusta mitään ku laiskimus olen ollut ja kesärenkaat ovat autossa.

"Vauva" on vihdoin valmis..

Tintti: Tänään sain vihdoin luvan viedä vauvan kotiin "laitokselta". Matto on aivan ensimmäinen, mitä olen eläissäni tehnyt, joten siihen nähden se on erinomainen. :) Suorat reunat ja tasainen työnjälki, kuten opettajamme sanoi. Matto tulee juuri remontoituun makkariimme. Pituus on noin 140 cm, sidos on palttina ja punaiset raidat sointuvat tiiliseinän väriin. Ansu oli valitsemassa kuteita ja on jännityksellä odottanut, millainen lopputulos on. Upeahan se. :D

Kynttiläkurssi

Tintti: Olin valinnaisviikolla ainut kurssiltamme, joka pääsi kynttiläkurssille. Lupasin sen jälkeen pitää muille kurssilaisille pienimuotoisen iltakurssin, koska moni olisi halunnut sinne kurssille. Kurssi pidettiin kahtena iltana, tiistaina ja keskiviikkona. Tiistai-ilta alkoi ihan mukavasti kaikkien paikallaolijoiden käydessä innostuneesti tekemään muotteja ja sulattelemaan massoja. Valitettavasti touhun katkaisi melkein alkuunsa muutama kutsumaton vieras..



Yhden keittolevyn johto oli mennyt levyn päälle ja ennen kuin edes haistimme käryä, niin palohälyttimet menivät päälle. Pitivät muuten aivan kaameaa meteliä..! Oli hivenen nolo selitellä palomiehille, että me vaan massaa sulateltiin, ei täällä oikeasti mikään pala.. Taitolan puolella on automaattiset hälyttimet, joten palokunta kaartoin noin viidessä minuuutissa paikalle hälytyksen jälkeen. No, tämäkin on hyvä sitten tulevaisuudessa pistää CV:een: askarruttaja, erikoistunut kynttiläkurssien pitämiseen palokunnan avustuksella. ;)

Pääsin kahden palomiehen kanssa oikein lähikuvaan, mutta sen kuvat tulevat näkemään vain harvat ja valitut. Sen verran nolottaa. ;) Onneksi keskiviikkoilta meni paljon rauhallisemmin..!

Tonni rikki ja voittaja löytynyt

Ansu: Nyt on sitte tonni mennyt rikki ja paljon ylikin. Voittajaksi löytyi Juha! Hän onkin oman kylän poik. Ajatuksemme oli koota askartelutavaroista palkinto, mutta Juha kun ei tuota askartelua harrasta niin pitääpi kehittää hänelle jotain muuta kivaa ja käyttää itse nuo askartelutavarat. Häntä on tosin uhkailtu suurella kasalla askartelutavaraa ja sillä että seuraamme vierestä kun herra opettelee;).
Oli mukava huomata kommenteista, että sivuillemme eksyy "uusiakin" tuttavuuksia. Tosin itse ainakin olen pahasti koukussa blogien tutkimiseen joten uudetkin tutut ovat vanhoja;).
Parempi onni blogikonkareilla ensi kerralla...kiitos kun kävitte sivuillamme ja toivottavasti vierailette jatkossakin sillä meistä ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi kehitämme (eihän kahteentonniin nyt mikään hirmu pitkä matka ole;)...).

Tintti: Yhdyn ehdottomasti Ansun sanoihin. Ihana tunne huomata, että joku oikeasti on kiinnostunut meidän puuhistamme. :) Kiitos kaikille, jotka tänne ovat joskus eksyneet ja iso hali niille, jotka ovat käyneet useamminkin. :)

Hevihäät

Tintti: Ystävältäni tuli eräänä iltana viesti: Saisiko sinulta tilattua hääkortin? Totesin, että tietty ja kysyin, minkä tyylisen hän siitä haluaisi. Siinä vaiheessa selvisi, että häiden teemana on hevi. Lupasin lähettää hänelle kortin seuraavalla viikolla.

Tämän jälkeen rupesin pohtimaan, millainen on hevihääkortti. Kaikki ideat, mitä aiheesta sain, tyrmäsin. Mikään ei tuntunut täysin sopivalta teemaan. Vihdoin sain kortin tehtyä ja toivoin vimmatusti, että se kelpaisi ystävälleni. Pistin sen tiistaiaamulla postiin ja huokaisin helpotuksesta. Ainakin kortti oli tehty ja ajoissa postissa, sillä häät olivat seuraavana lauantaina. Kortin matka Kankaanpäästä Naantaliin kesti reilun viikon ja häät olivat ja menivät sillä välin. Tästä kortista voi sanoa, että se on aiheuttanut minulle eniten harmaita hiuksia kuin yksikään kortti aiemmin. No, kortin pitäisi mennä hääparille myöhässä ja ystäväni oli tyytyväinen siihen eli kaikki hyvin. :) Hääparille onnea ja iloa elämään ja loistavaa häämatkaa. ;)



Kortti on tehty käyttämällä serviettitekniikkaa ja onkin ensimmäinen kortti tehtynä sillä tyylillä. Ruusu ja sormukset ovat kohotettuina taustasta 3D-tyyliin. Kuva vääristää värejä jonkun verran, musta oli oikeasti mustaa ja ruusun punainen oikein hehkui tummaa taustaa vasten. Loppujen lopuksi väittäisin onnistuneen aikast hyvin. :)

Rupeaa olemaan syysloma lopuillaan ja pikkuhiljaa palaan jälleen arkiseen aherrukseen. Viikko ilman stressiä, rentoutuen ja remontoiden. Voisipa sanoa, että erittäin hyvä loma ollut. Ja maailman upeinta makkaria on kiva katsella ennen nukahtamista. :) Seuraava jännityksen aihe onkin se tonnin rajan ylitys. Kukahan se mahtaa olla..!?

Kortti pojalle

Ansu: Hätäisesti tein kortin yksivuotiaalle pikkumiehelle jo aika päiviä sitten. Nyt vasta julkaisen sen koska kuva oli kännykässä enkä vain ole saanut aikaiseksi yrittää sitä sieltä pois.





Ps. Muistattehan tonnin rajapyykki -kisan!:)

Tonnin raja lähestyy

Ansu ja Tintti: Olemme pienoista ylpeyttä tuntien katsoneet kävijälaskurimme lukeman kipuamista pikkuhiljaa ylöspäin. Perustaessamme blogin olimme varmoja, ettei siellä pahemmin kukaan käy, mutta ihmeitä näköjään sattuu..! :) Tämän vuoksi päätimme julistaa tonnikilpailun! Säännöt on varmaan helppo arvata: 1000. blogissamme kävijä on voittaja ja saa huikean palkinnon. Tai ainakin meidän mielestämme huikean.. ;)

Kun huomaat tonnin maagisen rajan menevän rikki, niin jätä kommentti. Olemme yhteyksissä palkintoasian tiimoilta sen jälkeen.

Kutsukortti

Ansu: Ukkokultani täyttää pyöreitä ja jonkinlaiset juhlat on tarkoitus pitää niin väänsin jokusen kutsukortin. Herra kun tykkää viettää aikaa purjeveneessä niin ajattelin sen pohjalta tehdä myös kutsut. Ajatukseni oli tehdä paatit Fimo-massasta, mutta eipä siitä mitään tullut tai juu tuli kyllä pellillinen pikkuisia valkoruskeita pipareita;). Ostin Rauman blogitapaamisesta Distress Ink -leimavärityynyjä ja koekäytin niitä näihin kortteihin. Paatin mallin tein piparimuotista ja sen avulla syntyi valkoiset paatit sinisessä pohjassa, koin sen olevan vähän tylsä ja kaivoin vesisäiliösiveltimen (en todellakaan osaa sitä käyttää, mutta toivottavasti uuden innostuksen myötä sekin tulee tutuksi) ja maalailin ruskeat pohjat paatteihin. Itse olen tyytyväinen aikaansaannoksiini sillä jokaisesta paatista tuli "uniikki".

Tänään treffattuani Tintin totesimme molemmat hyvin hirveän asian... Jäimme koukkuun näihin ihaniin väreihin. *Pohtii* pitäisköhän syyttää Taavaa ja Riiviötä, ku "pakottivat" tai ainakin hyvin puhuivat meidät ympäri värien ostoon;)?! Voi sitä rahanmenoa, kun pääsemme vauhtiin ja ostelemme uusia värejä itsellemme, ja mitä ihmettä teemme niillä kaikilla kuivapastelleilla ja ProMarkereilla joita kotoa löytyy (no ehkä niitäkin pitää opetella käyttämään ja harrastaa leimakuvien väritystä vain niillä).

Lumihiutaleita ilma tulvillaan..

Tintti: Tällä viikolla tuleekin vähän useammin näitä Kankaanpään kuulumisia. Syy on kyllä siinä, että keramiikassa lasituspoltot ovat päässeet kunnolla vauhtiin ja melkein joka päivä uunista pullahtaa ulos jotakin uutta. Pian rupeaa olemaan kaikki minun työni lasitettuja, joten keramiikan osalta elämä muuttuu hiljaiseloksi lähiaikoina. No, kudonta ja nypläys jatkuvat edelleen ja pari viikkoa syysloman jälkeen on vuorossa jälleen valinnaisviikko, tällä kertaa huovutuksen merkeissä. Sen jälkeen alkaakin punonta ja nahkatyöt. Siitä tuleekin mieleeni, ensi viikolla minä makoilen kotona syyslomasta nautiskellen. :D Käykö kateeksi? ;)

Tänään sain valmiiksi ensimmäisen tilaustyöni hiekkapuhalluksen saralla. Maljakon korkeus on 50 senttiä ja leveys 15 senttiä. Aiheena on pian maahankin satavat lumihiutaleet. Uskomattoman upea näky ikkunasta tulevaa valoa vasten. Rupesi joulu/talvifiilikset nostamaan päätään.



Maanantaina saimme taas tavaraa lasituspoltosta. Sieltä ilmestyi myös kurssin päättötyöni eli hedelmävati. Ensimmäinen olotila oli aika iso pettymys.. Vati on lasitettu turkoosilla lasitteella ja kaikissa muissa poltoissa lasite on muuttunut osaksi ruskeaksi tuoden Välimeren maat mieleen. No, minun vadissani ei ollut pienintäkään ruskeaa pilkkua. Myös vatiin tehty kuvio jäi näkymään todella huonosti lasitteen alta. Mutta mitä enemmän sitä vatia tuijotteli, niin ajatukset muuttuivat aika päin vastaisiksi. Pinta, joka näyttää ensin tasaisen turkoosilta, kätkeekin sisälleen salaisuuksia. Vadissa oleva kuvio, joka symboloi naiseuden kolminaista spiraalia, näkyy himmeästi, kuin jonkin verhon takaa. Asiaa tarkemmin ajateltuani totesin, että niinhän naiseuskin toimii, jossain siellä taustalla ja vaikuttaa kuitenkin kokonaisuuteen todella paljon.



Vielä vati sivulta päin. Olen miettinyt sille sopivaa nimeä ja tuumin, olisiko Miehen kiusa hyvä nimi. Ainakin kun ajattelee miesvieraita, joiden edessä vati on tyhjillään naiseutta julistamassa.. ;)



Myös rakupoltosta tuli yksi ylläri. En muistanut ensinnäkään, mitä lasitetta olin siihen pistänyt ja muutenkin se tuli tehtyä kokeilumielessä, niin lopputulos oli aika vau.. Kulho meni rikki jo raakapolton yhteydessä ja sain sen korjattua vasta lasituspolton jälkeen. Totesin, että palaset ovat juuri se jokin. Kuvassa ne näkyvät kulhon oikeassa reunassa. Värin sävy ja sen loisto vaan korostuvat palasten ansiosta. Eihän mikään asia maailmassa ole täydellinen ja palasten ansiosta kulho on täydellisen epätäydellinen. :)



P.S. Kateellisille tiedoksi: kotona odottaa makuuhuoneen remontti, joten taitaa jäädä laiskottelu vähän vähemmälle. Mutta ajatus siitä lomasta edes vähän lämmittää mieltä. :)

Savustettu kissa ja vähän jotain muutakin

Tintti: Vähän iski laiskuus viikonloppuna, joten jäi tämä blogin päivitys maanantai-iltaan. Perjantaina oli taas rakupolton vuoro ja ainut esine, joka uuniin minulta mahtui oli kissa. Tai paremminkin sen olemus. Kissan olemus on ainut varsinainen patsas, jonka tein keramiikassa ja se on yksi lempparitöistäni. Tavoitteena oli saada siitä esiin se olemus, mikä löytyy jokaisen kissan sisältä, oli se sitten aristokatti tai kirppuinen kujakolli. Ketään tiettyä kissaa sen ei ollut tarkoitus muistuttaa. Lopputulos oli mielestäni hyvä, vaikka aluksi se muistuttikin enemmän alienia kuin kissaa. ;)



Kissan olemus raku-uunissa.

Samana päivänä saimme myös korkeapoltosta tavaroita, muun muassa ne lehtikulhot, joita olen suitsuttanut pitkin syksyä. :)





Värit kulhoihin on tullut oksideilla ja niiden ulkopinta on karhennettu, joten niitä hiplaillessa saa mukavan käsihieronnan. :) Uunista ilmestyi myös sinisävyinen hammasmuki ja turkoosiin menevä juomamuki. Hammasmuki valmistui ensimmäisten joukossa, koska unohdin ottaa oman hammasmukini mukaan ja päätin tehdä sellaisen. Ei siihen mennytkään kuin tovi tai kaksi. ;)



Turkoosi juomamuki on täydellinen vahinko, mutta upea sellainen. Tein sen ainoastaan tekemisen puutteessa ja lasitteita kokeilin siihen ihan omaksi ilokseni. Kuva ei anna oikeutta sen väreille, joten vaikutelma on aika pliisu, mutta näkisittepä luonnossa.



Viimeisempänä muttei vähäisempänä vielä kuva kissan olemuksesta valmiina.



Täydellinen vai mitä? :)

Raku-keramiikkaa

Tintti: Voi sitä onnea ja autuutta, kun pääsin tänään keramiikkaluokkaan. Ensimmäiset esineet rakupoltosta olivat pöydällä. Samalla tuli todettua, että nopeasti sitä toisiin tutustuu, kun naapuripöydästä kuului kommentti: Minä tiesin, että sinä olet ihan innoissasi niistä! Jouduin perjantaina lähtemään vähän aikaisemmin, joten muut olivat nähneet jo kaikki esineet.



Nämä kupit ovat ensimmäisten joukossa, mitä keramiikassa olen tehnyt. Niiden koko on suurinpiirtein tuikkukupin kokoluokkaa. Molemmissa on lasite sisällä ja pinta on mustunut savun ansiosta. Toinen kupeista on mustunut pelkästään alaosasta ja se on seurausta Jupiterin asemasta Venukseen verrattuna. Muuta selitystä en siihen ainakaan tiedä. ;) Vasemman puoleisen kupin väritys muuttuu alaspäin mentäessä kuparin väriseksi. Yritin kovasti saada vangittua sitä sävyä, mutta oli pakko tunnustaa taitojen riittämättömyys.



Tämä rasia on toinen työ, jonka olen tehnyt. Kuvio rasian pinnassa on syntynyt eteismaton avulla. :) Kansi on lasitettu, samoin rasian sisäpuoli. Sisäpuolen värityksestä tulee mieleen pikkuisen sula elohopea sekä sinpukan sisäpuoli. Tarkemmin väriä en osaa kuvailla.

Viime viikolla alkoi kudontajakso. Olemme siellä pääsemässä pikkuhiljaa alkuun ja kokeilinkin yhteen loimen loppuun vähän eri sidoksia. Lopputulos on aika mielenkiintoinen.. Ei välttämättä ole minulla tulevaisuutta kangaspuiden äärellä. ;)

Kilisee, kilisee kulkuset..

Tintti: Sain pitkästä aikaa lohkaistua pienen ajan korttiaskartelullekin. Tähän mennessä aika on meinaan mennyt niin tiiviisti koulun parissa, että on saanut ainoastaan haaveilla korteista. Koska joulu on jo melkein nurkan takana, kortit ovat tällä kertaa kaikki joulukortteja. Tähän pistän omasta mielestä ne parhaimmat, mutta paljon on edelleen kehitettävää. Näin tällä viikolla yhden kurssikaverini tekemiä kortteja. Tämän esittelyn jälkeen menimme kämppiksen kanssa omaan huoneeseen ja totesimme, ettei kumpikaan meistä pysty tekemään mitää niin hienoa. Potesimme sen illan alemmuudentuntoa ja vahvasti. Mutta ainakin on hyvä opettaja parin oven päässä. :)

Kortit ovat kaikki 3D-kortteja, koska saamme teoriatunneilla tehdä käsitöitä ja tilan puolesta on helpompi leikata 3D-kuvia kuin värittää leimasinkuvia.










Kuvien laatu ei ole maailman paras, koska kameran ja minun yhteistyö ei tällä hetkellä toimi (= asetukset sekaisin, enkä saa niitä takaisin kohdalleen..).

Kynttillöiden maailmanvalloitus

Tintti: Vihdoin ja viimein kameran piuha, kamera, läppäri ja minä olemme samassa paikassa. Uusi jakso alkaa tällä viikolla, joten nyt viimeiset kuvat viime jakson puolelta. Valinnaisviikon aiheena oli tosissaan ne kynttilät ja kuvista näkyy, kuinka pahasti homma voi lähteä lapasesta kolmessa ja puolessa päivässä.. Olin meidän kurssiltamme ainut, joka pääsi kynttilänvaluun ja tästä oli seurauksena se, että lupauduin pitämään syysloman jälkeen kahden illan kynttiläkurssin lopuille meikäläisistä. Saan vähän harjoitusta ohjausharjoitteluita varten. :)

Viimeisenä päivänä laitoimme tuotoksiamme esille, jotta muut näkivät, mitä on tullut tehtyä. Myös muilla valinnaiskursseilla olleet kävivät katselemassa ja ihastelemassa. Pöydällä on kattava otos tekeleistäni, mutta toinen mokoma oli tässä vaiheessa pöydän alla piilossa, koska pöytätila loppui. :)



Kaikista suurin ylpeydenaihe löytyy kuvan keskivaiheilta, sininen pyöreä, aika matala kynttilä. Tein sen Jacky-makupalapurkilla ja sain siihen vahingossa saman sinisen sävyn kuin maitosuklaa-Jackyssa. Olen itse mennyt jo siihen halpaan useasti, että se olisikin oikeasti se Jacky-purkki.. ;) Kertoo vähän älykkyyteni tasosta.

Tässä vielä pari lähikuvaa ulkonäöllisesti parhaista kynttilöistä. Ainakin omasta mielestäni. :)






Hehkutin viime viikolla, että kulhoni olivat tulleet poltosta ehjänä. Olen siitä vieläkin niin fiiliksissä, että tässä vielä yksi kuva niistä lehtikulhoista.. :)

Syntymäpäivä- ja vauvaonnittelut

Tintti, meidän kaveriporukan vauva, kun täytti vuosia niin hälle piti tehdä omannäköisensä kortti. Koska kissat ja kaikenmaailman linnut ovat lähellä sydäntä niin leimakuvan valinta oli hyvin helppo.





Ansun työkaverin perheeseen syntyi pikkuinen poika ja pitäähän häntä jotenkin muistaa. Vaaleansinisen kortin sijaan tein vihreän kortin vaikka sama kuva olisi ollut jo siniseksikin väritettynä, mutta se ei jotenkaan vaan inspannut.

Kynttilöitä ja kulhoja..

Tintti: Viikko on mennyt kuin siivillä kynttilänvalmistuksen parissa. On kokeiltu valamista ja kastamista sekä mehiläisvahalevyjä. Huomenna on vielä yksi päivä kurssia jäljellä, jonka jälkeen opit siirtyvät kotikeittiötä sotkemaan. :) Piti tänään laittamani kuvia valmistamistani kynttilöistäni, mutta pahuksen kamerapiuha on kotona, joten kuvien siirto koneelle ja tänne menee viikonloppuun. Tänään sattui myös seikka, jonka vuoksi oli pakko kirjoittaa tänne ja saada julistettua se kaikille. Tai no ainakin niille, jotka tänne sivuille eksyvät.. :) Hedelmävatini sekä lehtikulhoni ovat säilyneet poltosta ehjinä..!! Tänään sain pidellä niitä ensimmäistä kertaa käsissäni oikein kunnolla.. Ihana tunne, sillä niihin on mennyt uskomattomia työtunteja, puhumattakaan harmaantuneista hiuksista.. Niistäkin kuvia sitten kun piuha ja minä jälleen kohtaamme. :)

Syysterveisiä Kankaanpäästä

Tintti: Taas on uusi kouluviikko aluillaan. Kolme viikkoa on mennyt kuin siivillä ja pian onkin ensimmäinen jakso takana. Ensi viikolla on ensimmäinen valinnaisviikko. Neljä intensiivistä päivää kynttilänvalun parissa. :) Eli jos joku sukulaisista on vielä ilman joululahjaa, niin homma hoituu luultavasti ensi viikon aikana. ;)

Lupailin joskun kauan sitten pistää kuvia myös pienaskartelukurssin tekeleistä. Tässä muutama tuotos kurssilta. Huomenna on juuri pienaskartelun merkeissä pienimuotoinen ohjaustuokio. Jokainen kurssilainen esittelee lyhyesti jonkun työn mallin teon ja suullisen selityksen avulla, jonka jälkeen jokainen saa kaikkien töitten ohjeet itselleen. Odotan jo innolla montaa ideaa partion toimintaan.. :)



Kurssin ensimmäinen työ, sadekeppi. Siitä piti tulla pieni, linja-autossa kulkeva malli. Lopullinen pituus 145 senttiä.





Ruukkurumpu. Kiristys on kuulemma hankalaa, jos narua joutuu jatkamaan nyörityksen aikana. Myönnän tämän, varsinkin sen kolmannen jatkon jälkeen..





Erilaisia koristeruukkuja on tullut tehtyä useampia, tässä yksi näytekappale. Kuvat on tehty ruukkuun serviettitekniikalla.





Yhtenä tehtävänä oli tehdä taulu serviettitekniikalla. Omastani tuli tämän näköinen. Siinä on yhdistetty mukaan 3D-tekniikkaa, mikä ei välttämättä kuvasta niin hyvin näy. Kehykset on tehty itse pahvista ja paperista, joten kierrätyskin on päässyt mukaan kuvioihin. :)

Paatti

Työkaverille korttia tehdessä Ansu värkkäsi vaihtoehtoiseksi kortiksi paattikortin (tämäkin leimakuva Kirsikalta). Leimakuvan väritys tuotti suuria ongelmia, kaksi kuvaa väritin ja tähän olin suht tyytyväinen, kortinteko tuotti muutenkin ongelmia. No sunnuntaina on Raumalla blogitapaaminen, sieltä toivottavasti saa taas uutta virtaa. Työelämään palaaminen lomalta vaatii myös oman ekstravirtansa, siihen saa toivottavasti potkua kun suuntaamme työpaikan kanssa perjantaina Habitare-messuille. Lauantai kuluu toivottavasti askartelun parissa. :)

Jehkotar Cardchallenge #73 ja työkaverin syndet

Ansun työkaveri täytti tänään 40-vuotta ja pitihän meidän tyttöjen muistaa häntä jotenkin. Onnistuimmekin yllättämään hänet täysin, koska vielä eilen oli käyty keskustelu tyyliin "Ai, onko sulla huomenna synttärit? Emmä muistanukkaa/tietänykkää".
Ansun tehtäväksi tuli tietysti kortinteko. Se onkin yleensä ihan hurjan kamalaa, jos pakotetaan askartelemaan. No joo, vaikeaahan se loppujen lopuksi oli, koska miehelle on jotenkin paljon vaikeampi väkertää korttia. Onneksi leimakuvista löytyi sellainen kuva (Kiitos Kirsikan!), joka miellytti jokaista. Päätin tehdä kortin viimeisimmän Jehkottaren Cardchallengen mallin mukaan ja näin tuli taas siihenkin osallistuttua pitkän tauon jälkeen.

Jehkottaren Cardchallenge #73 kortistani tuli tälläinen




Suurempia vaikeuksia meille taisi tuottaa lahjan hankinta. Mitä ihmettä ostaa miehelle?! Päädyimme t-paitaan, jonka saimme itse suunnitella lahjansaajan näköiseksi. Paidan ostimme LilDevil-kaupasta. Heillä on nettikauppa http://www.lildevil.fi/ sekä pieni putiikki Lapissa. Heidän paitansa ovat ihania, koska saa juuri sen näköisen paidan ostettua kuin haluaa.

Työkaverin paita edestä...



Ja paita takaa...