"Vanhukselle" vanha auto

Ansu: Serkkupojasta tuli "vanhus" ja piti vielä jouluaattoaamuna kortti väkertää. Muuten olisin muistanut vain tylsästi naamakirjan kautta, mutku tuli maagiset 30 vuotta mittariin niin pitihän sitä muistaa kortin ja pienen lahjan muodossa. Onhan tämä taas yksinkertainen, mut hei ei multa voi muuta vaatiakaan. ;)

Jellonakortti

Ansu: Ukkokullan siskonpoika täytti vuosia ja hätäisesti tekaisin kortin (onneksi oli leimakuva jo valmiiksi väritettynä). Tulihan siitä taas hyvin yksinkertainen, mutta itse olen tyytyväinen.

Pellavainen kaitaliina

Ansu: Kansalaisopiston kudontapiirissä kudoin pellavaisen kaitaliinan joululahjaksi ja toinen samanlainen on valmistumassa tosin se päätyy ihan omalle pöydälle.

Helmitöitä huijauksen maku suussa

Tintti: Helmitöiden vaatimuksiin kuului lukon kiinnittäminen, joten mikä olisikaan parempi paikka kuin kaulakoru. Väsäsin koko päivän koruja ja koko ajan oli sellainen olo, että tuhlaan kouluaikaa omiin puuhiini. Mutta sain ainakin lukon kiinnityksen ruksattua listalta. ;)

Ensimmäinen kaulakoruyritykseni.



Toinen yritys onnistuikin jo paremmin.



Tykästyin keskuskiveen niin paljon, että siitä vielä lähikuva. :)



Samaan sarjaan syntyivät myös korvikset.



ja vielä yhdet.. :)



Paras hetki päivän aikana oli kahvilla, kun yksi kurssilaisista totesi, että onpa upeat korvikset, ovatko uudet. :D

Helmitöitä

Tintti: Rupeaa pikkuhiljaa tuntumaan tosissaan siltä, että jos jouluun asti selviää hengissä, niin ihme on tapahtunut. Mutta jouluhan on muutenkin ihmeiden aikaa, niin toivoa on vielä. :) Helmityöt ovat olleet jo pitkän aikaan valmiina ja kuvatkin koneella, mutta tänne pääseminen on ollut vähän hitaanpuoleista. Helmityöt olivat hauskoja ja niitä voi käyttää sellaisissa asioissa, mitä en ainakaan minä ole tullut edes ajatelleeksi.

Kokeilin eri nauhatyylejä ja pohdiskelin samalla, mikä olisi hyvä malli servettirinkulalle. Sillä on varmaan hienompikin termi, mutta ei nyt muistu mieleen. Kehittely jatkuu edelleen ja ehkä joskus saan sellaiset valmiiksi asti. :)



Kokeilin myös kynttilämansetin tekoa.



Myös pari joulukuusenkoristetta tuli tehtyä.





Nyt täytyy vaan jossain välissä ehtiä täydentämään helmivarastoja. Lumihiutaleita haluaisin tehdä ikkunan täyteen. Siihen sopisivat myös paremmin pidemmät putkihelmet, joiden kanssa se säilyttäisi paremmin muotonsa.

Narut solmussa

Tintti: Taitaa jäädä tänä vuonna joulustressi kokonaan välistä, kun ei riitä voimia siihen ollenkaan. Hyvä, jos hengissä selviää jouluun asti. On se kumma, kun joka kurssilla on pakko kehittää vähän jotain ylimääräistä ja yht'äkkiä huomaa tekevänsä töitä vähintään 12 tuntia päivässä ja sekään ei riitä. Kunhan ensi viikon vielä jaksaa, niin sitten saa nauttia pelkästä olemisesta. Tai ainakin yrittää.. ;) Kyllähän sitä nyt jotain pientä voi tehdä. :)

Punontajaksolla olemme käyneet makramen/solmeilun läpi ja ajattelin näin räävittömän tauon jälkeen esitellä sen aiheen aikaansaannoksia. Onneksi Ansu on ollut ahkerampi kuin minä tässä päivityksessä.. Kuvia minulla on enemmän kuin laki sallii, mutta ei aikaa pistää niitä tänne. No, lomalla sitten. :)



Kahvin väriseksi värjätty osmanrinki-pannunalunen. Näitä tulen tekemään vielä lisää!



Tasosolmulla tehty avaimenperä.



Pieni pöllönpoika roikkumassa ovenkahvasta. Kukaan ei ole varmaan huomannutkaan, että olen aavistuksen innostunut kissoista ja linnuista. Ajattelin näin ohimennen kertoa tälläisenkin faktan. :) Pöllöä oli hauska tehdä, koska siinä on useampi erilainen solmu ja se on vielä helppo työ aloittaa. Valkoiset helmet silminä tekevät siitä valitettavasti aavistuksen psykedeelisen näköisen tuijottajan, mutta todellisuudessa se on todella herttainen otus.

Pienen pieni joulukortti

Ansu: Tekaisin eilen kiireellä partiopojilleni pienet joulukortit.

Nalle joulupukkina

Ansu: Käyn kansalaisopiston kudontapiirissä ja siellä on joka vuosi tapana muistaa opettajaa kortilla ja jollain pienellä lahjalla. Lupasin tehdä kortin joka hänelle annetaan.
Itselläni ei ole tätä leimasinta, mutta olen jotenkin niin ihastunut siihen että pakko se kai on hankkia. Pitääpi vaan alkaa selvittämään et kenen leimasimesta on kyse ja mistä niitä saa ostettua. Kuva kortista on taas todella huono, pitäisi päästä kuvailemaan päiväsaikaan jos saisi edes vähän luonnonvaloa koska tuo iltaisin kuvailu ei oikein onnistu.

Saiskos olla kaakaota?

Ansu: Joulukorttia pukkaa taasen. Aika yksinkertaisella linjalla mennään taas eteenpäin.

Joulutähti kortteilee

Ansu: Olen kauan ihastellut muiden tekemiä joulutähti-kortteja ja himoinnut kyseistä leimasinta. Ei innostanut tilata vain yhtä leimasinta ja kädentaitomessuille en päässyt, mutta onneksi Tintti-ihanaiseni siellä piipahti ja osti minulle leimasimen (ihanaa tämä kamerakännyköiden aika). Kuvia olen kovasti väritellyt, mutta kortteihin asti eivät ole ehtineet. Tässä kumminkin yksi tuotokseni, korttipohja itsessään kimaltelee niin paljon ettei meikäläisen kameralla ja taidoilla saada parempaa kuvaa aikaiseksi, mutta saa siitä nyt selvää jotenkuten. :)

Leimailutaivas haaste nro 2

Tintti: Leimailutaivas tulee jälleen. Huomenna alkaa lippujen myynti ja arvatkaas, kuka aikoo olla kärppänä koneella aamun aikana. :) Haasteet ovat jälleen alkaneet. Ensimmäiseen haasteeseen en ehtinyt mukaan, mutta kakkosessa päätin olla mukana. Tiukille tämä meni ja lopputulos on sen näköinen. ;) Tarkoituksena on käyttää rasioita jouluna pikkuherkkujen paketteina. Täytyisi vaan päättää se sisältö. Täytyy varmaan lähteä ostamaan koeversioita, eihän sitä nyt voi ilman testausta mitään antaa. ;)

Hulluksi tekevät kahvipussit

Tintti: Punonnan osa-alueeseen kuului vähimmäisvaatimuksena kahvipussikori sekä sanomalehtikori. Sanomalehti on helppo materiaali käsitellä, mutta ne kahvipussit..! Voin kertoa, että käpy paloi ja pahasti! Valmistamaani koriin tuli 12 pitkää suikaletta 24 kahvipussista. Esityöhön näiden pussien valmistelussa meni lukuisia tunteja ja korin punoi alle tunnissa.. Voin edelleen tehdä kahvipussikoreja, materiaalina todella mukavaa ja helppoa käsitellä, kunhan joku vaan tekisi ne alkujutut..





Meidän piti myös tutustua lastutöihin ja se tapahtui kalojen ja Burman pallon muodossa. Ja olivatkin hauskoja tehdä. :)

Voihan rottinki sentään..

Tintti: Uutena aineena meillä on alkanut punonta. Siihen kuuluu neljä osa-aluetta: punonta, rottinki, makrame/solmeilu ja helmityöt. Lyhyesti kuvailtuna rottinki.. Me emme tule toimeen. Sain kuin sainkin aikaiseksi yhden kipan tai kulhon, miksi sitä nyt haluaakin kutsua. Siinä on havaittavissa pientä keinun vikaa, mutta muuten kelpo yritys.



Sitä mukaan kuin punonnassa edistymme, pistän tekeleitä tännekin. Hehe, keramiikka vaihtui erilaisiin kippoihin. :)

Lehmä pirteissä saappaissa

Tintti: Minulle tuli jokin aika sitten pyyntö tusinan kutsukortin valmistamisesta. Kortin teemaksi toivottiin lehmää tai kumiankkaa. Kumiankan kohdalla iski pieni tenkkapoo, joten kortin päätähdeksi tuli se lehmä. Pitkään aikaan minulla ei ole ollut sellaisia synnytystuskia kuin tämän kortin yhteydessä. Mietin ja pähkäilin, vaihdoin värimaailmaa ja teemaa, ainoastaan lehmä oli ja pysyi. Koulussakin minulle naurettiin, kun totesin lehmän synnyttämisen olevan suunnattoman tuskaisaa. Pitäisi joskus ehkä miettiä, mitä suustaan päästää. ;) Kyseinen synnytys tapahtui loppujen lopuksi vauhdilla. Sen jälkeen kun idea syntyi, sitä ei pahemmin täytynyt enää muokata ja kortti oli vihdoinkin valmis. :)

Vaaleanpunainen joulukortti ja makeispusseja

Ansu: Joulukortteja on tullut tehtailtua, mutta niiden kuvaaminen on ollut niin ja näin. Tänäänkin otin varmaan 30 kuvaa, mutta vain yksi korttikuva ja pari kuvaa makeispusseista olivat julkaisukelpoisia. Pitääpi varmaan opetella käyttämään tuota kameraa paremmin, ku kamerassa ei kuulemma ole mitään vikaa;). Tämä ilta taitaa mennä joulukorttitehtailuun, jottei niitä kaikkia joudu tekemään viimeisenä iltana paniikissa tosin olisipa taas isännällä viihdettä ku katsoo mun sähläämistä.

Minulle vaaleanpunainen on jotenkin vieras väri, mutta nykyään sekin menettelee. Varastoista löytyi vaaleanpunaisia taustapapereita ja nyt sillekin löytyi käyttöä. Kortti on hyvin yksinkertainen ja pohdin pitkään että voiko siitä tulla edes vähäsen hieno, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen.




Monissa blogeissa nyt näkyy noita makeispusseja ja pakko minunkin oli niitä kokeilla. Ei olisi uskonut kuinka vaikeaa yhden etiketin teko voi olla, itse tappelin leimasinmusteen ja leimasimen kanssa vaikka kuinka kauan (eivät vaan jotenkaan toimineet yhdessä, mutta älysin onneks kokeilla eri mustelajia ja johan alkoi toimimaan). Etiketeistä tuli hyvinkin yksinkertaisia, mutta harjoitus tekee mestarin ja ehkä minäkin saan joitain hienouksiakin aikaan;).


Valmiit makeispussit




Ainut täytetty makeispussi

Kissantassuja

Tintti: Ja kuka sanoikaan, että niiden omien pohjien teko on helppoa.. Tässä muutama yritelmä, joihin itse olen tyytyväinen. Kortit ovat jo lennähtäneet maailmalle kissaihmisille päivän piristeeksi. Ei auta kuin harjoitella vielä enemmän niin minustakin tulee pohjamestari. :)



Tämä kissa saa minut aina hymyilemään, ihanan pirteä ilmestys. :)



Kamera on vääristänyt tämän kuvan värejä todella paljon. Todelliset värit ovat sävyltään lämpimän sävyisiä, eivät kuvan väittämiä kylmiä ja kalseita.



Parhaiten onnistunut korteista. Värit sain mielestäni kohdalleen.

Hiljaista kuin huopatossutehtaassa..

Tintti: Viikko on vierähtänyt huovutuksen merkeissä ohitse ennätysnopeasti. Toinen valinnaisviikko päättyi tänään ja lopetti samalla vimmatun tekemisen. Huovutus oli entuudestaan tuttua yhden käärmeen märkähuovutuksen ja muutaman neulahuovutuskokeilun verran. Meni suurin osa viikosta ennen kuin pääsi huovuttamisen tuntumasta kiinni, mutta osa torstaina homma rupesi jo sujumaan ihan omalla painollaan. Ja sitten olikin kurssi jo ohitse.. :) Lempityöni koko kurssilla oli metsätontun hiippalakki. Se tulee pääsemään ahkeraan käyttöön partion puolella. :)



Kurssilla syntyi myös huopatossut hiippalakin kavereiksi.



Pari tirppaa myös halusi tulla maailmaan ja mikäpä minä sitä olen estämään. :) Pöllönpojilta puuttuu vielä nokka, joka tulee myöhemmin auringonkukansiemenestä.



Kurssilla tuli tehtyä myös parit pannunaluset ja leluhiiret pojille. Saas nähdä, mitä tykkäävät, kun villan haju on hiirissä aika vahva.

Isänpäivä

Tintti: Taas on isien juhlinnan aika. Isäni on kalamies ja se näkyy myös (jälleen kerran) hänen kortissa ja lahjassa. Kortin aihe on ollut selvä melkein vuoden. Kun näin kuvan se oli yksinkertaisesti pakko saada. Kun Ansu näytti tekemänsä heijastinpelastusrenkaan, päätin tehdä isälleni samanlaisen lahjaksi. Mikä olisi parempi lahja tärkeälle ja rakkaalle ihmiselle kuin heijastin? Sehän on kuin pieni henkivakuutus. :) Kuvasta näkyy, kuinka hyvin onnistuin sen renkaan teossa..


Isäni kortti


Pelastus"rengas" :)

Myös puoliskon isälle tuli tehtyä kortti ja molemmille isäsille vielä vähän makeaa päivän kunniaksi. Ei tarvitse varmaan kummemmin pohtia, kumpi pussi on kummankin isälle. ;)


Puoliskon isän kortti

Pelastusrengas ja kukka

Ansu: Oulun messuilla ihastuin tuohon heijastinnauhasta tehtyyn pelastusrenkaaseen ja oli ihan pakko ostaa kyseinen tarvikepaketti. Perjantaina sain ensimmäisen värkättyä ja innostuksen myötä päätin kokeilla myös kukkasen tekoa heijastinnauhasta (ostin Oulusta sellaisen "koneen" jolla saa kukkia värkättyä). Tätini testasi jo silloin heti heijastinkukkaa pelkästä heijastinnauhasta, mutta totesimme ettei toimi, koska nauha ei pysy yksinään muodossaan. Kukkasessa käytin ihan paksua puuvillalankaa heijastinnauhan kaverin ja nyt kukka pysyy muodossaan. Innostuin kyseisistä heijastimista oikein kunnolla ja voisin kuvitella että sukulaiset ja ystävät tulevat saamaan joululahjapaketeistaan jonkinlaiset heijastimet. Ihaninta näissä heijastimissa on ettei niistä ensimmäiseksi ymmärrä että kyseessä on heijastin. Tuo kukkakin sopii koristukseksi vaikka parempaan takkiin taikka pipoon hauskaksi yksityiskohdaksi.


Pelastusrengas





Heijastinkukka

Isälle ja mustavalkohaaste

Ansu: Värkkäsin isänpäiväkortit omalle isälle ja appiukkokokelaalle. Yleensä olen tehnyt kortit 3D-tekniikalla tai ihan ääriviivatarroilla, joten tänä vuonna oli vuorossa leimasinkuvat (joita onneksi löytyi kätköistä). Pitäisi varmaan itsekin ostaa joku miehinen leimasin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.

Meillä on tuon Tintin kanssa ollut varmaan jo vuoden verran ellei kauemminkin keskinäinen haaste --> mustavalkoinen kortti. Mielestäni tuo autoleimakuva ei väriä kaivannut joten päätin nyt saada aikaiseksi kortin haasteeseen. Taustapaperin väri vähän häimi, mutta kortti on Tintillä hyväksytetty ja kelpasi haasteeseen. Tuo isälle-teksti tuotti ongelmia kunnes keksin käyttää paperinarua, jota tuli ostettua Oulun kädentaidot -messuilta (oli ihan kivat messut, Tampereen messut vie kyllä voiton ainakin vielä. Itse en tänä vuonna pääse Tampereelle, joten onneksi nuo Oulun messut vähän pelasti kurjuutta;)!). Teksti näyttää kyllä siltä että sen on joku lapsi tehnyt, mutta lapsihan minä isälleni olen;).


Iskälle





Appiukkokokelaalle




Olenkin tuota Tintin mattoa himoinnut näkösälle ja nyt onneksi näin sen täällä, on se kyllä hieno! Pitääpi yrittää viikonlopun aikana ehtiä urkintareissulle Tintin luokse, koska ei maton värit ole edukseen tuossa kuvassa. Tuosta pienestä kuvasta ei huomaa, että siinä on käytetty kahta sävyä ruskeaa (ahaa, kannattaa isontaa kuva niin sit näkyy paremmin) ja punainenkin näyttää tavalliselta punaiselta vaikka on likempänä aniliininpunaista. Reuna oli kyllä niin tasaisen näköinen että taidan laittaa Tintin kutomaan omat mattoprojektini;).

Pakko myöskin hehkuttaa... Naamakirjassa tänään käydessäni pikkusisko kiusasi minua Porissa satavasta lumesta. Silloin ei satanut mutta nyt sataa jo täälläkin jotain hahtuvaa:)! Hm...eria asia et miten käy viikonlopuksi suunniteltujen pihahommien jos tuota valkoista tulee oikein kunnolla ja jäädäkseen, eikä tule ämmän autoilusta mitään ku laiskimus olen ollut ja kesärenkaat ovat autossa.