Isälle ja mustavalkohaaste

Ansu: Värkkäsin isänpäiväkortit omalle isälle ja appiukkokokelaalle. Yleensä olen tehnyt kortit 3D-tekniikalla tai ihan ääriviivatarroilla, joten tänä vuonna oli vuorossa leimasinkuvat (joita onneksi löytyi kätköistä). Pitäisi varmaan itsekin ostaa joku miehinen leimasin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.

Meillä on tuon Tintin kanssa ollut varmaan jo vuoden verran ellei kauemminkin keskinäinen haaste --> mustavalkoinen kortti. Mielestäni tuo autoleimakuva ei väriä kaivannut joten päätin nyt saada aikaiseksi kortin haasteeseen. Taustapaperin väri vähän häimi, mutta kortti on Tintillä hyväksytetty ja kelpasi haasteeseen. Tuo isälle-teksti tuotti ongelmia kunnes keksin käyttää paperinarua, jota tuli ostettua Oulun kädentaidot -messuilta (oli ihan kivat messut, Tampereen messut vie kyllä voiton ainakin vielä. Itse en tänä vuonna pääse Tampereelle, joten onneksi nuo Oulun messut vähän pelasti kurjuutta;)!). Teksti näyttää kyllä siltä että sen on joku lapsi tehnyt, mutta lapsihan minä isälleni olen;).


Iskälle





Appiukkokokelaalle




Olenkin tuota Tintin mattoa himoinnut näkösälle ja nyt onneksi näin sen täällä, on se kyllä hieno! Pitääpi yrittää viikonlopun aikana ehtiä urkintareissulle Tintin luokse, koska ei maton värit ole edukseen tuossa kuvassa. Tuosta pienestä kuvasta ei huomaa, että siinä on käytetty kahta sävyä ruskeaa (ahaa, kannattaa isontaa kuva niin sit näkyy paremmin) ja punainenkin näyttää tavalliselta punaiselta vaikka on likempänä aniliininpunaista. Reuna oli kyllä niin tasaisen näköinen että taidan laittaa Tintin kutomaan omat mattoprojektini;).

Pakko myöskin hehkuttaa... Naamakirjassa tänään käydessäni pikkusisko kiusasi minua Porissa satavasta lumesta. Silloin ei satanut mutta nyt sataa jo täälläkin jotain hahtuvaa:)! Hm...eria asia et miten käy viikonlopuksi suunniteltujen pihahommien jos tuota valkoista tulee oikein kunnolla ja jäädäkseen, eikä tule ämmän autoilusta mitään ku laiskimus olen ollut ja kesärenkaat ovat autossa.

"Vauva" on vihdoin valmis..

Tintti: Tänään sain vihdoin luvan viedä vauvan kotiin "laitokselta". Matto on aivan ensimmäinen, mitä olen eläissäni tehnyt, joten siihen nähden se on erinomainen. :) Suorat reunat ja tasainen työnjälki, kuten opettajamme sanoi. Matto tulee juuri remontoituun makkariimme. Pituus on noin 140 cm, sidos on palttina ja punaiset raidat sointuvat tiiliseinän väriin. Ansu oli valitsemassa kuteita ja on jännityksellä odottanut, millainen lopputulos on. Upeahan se. :D

Kynttiläkurssi

Tintti: Olin valinnaisviikolla ainut kurssiltamme, joka pääsi kynttiläkurssille. Lupasin sen jälkeen pitää muille kurssilaisille pienimuotoisen iltakurssin, koska moni olisi halunnut sinne kurssille. Kurssi pidettiin kahtena iltana, tiistaina ja keskiviikkona. Tiistai-ilta alkoi ihan mukavasti kaikkien paikallaolijoiden käydessä innostuneesti tekemään muotteja ja sulattelemaan massoja. Valitettavasti touhun katkaisi melkein alkuunsa muutama kutsumaton vieras..



Yhden keittolevyn johto oli mennyt levyn päälle ja ennen kuin edes haistimme käryä, niin palohälyttimet menivät päälle. Pitivät muuten aivan kaameaa meteliä..! Oli hivenen nolo selitellä palomiehille, että me vaan massaa sulateltiin, ei täällä oikeasti mikään pala.. Taitolan puolella on automaattiset hälyttimet, joten palokunta kaartoin noin viidessä minuuutissa paikalle hälytyksen jälkeen. No, tämäkin on hyvä sitten tulevaisuudessa pistää CV:een: askarruttaja, erikoistunut kynttiläkurssien pitämiseen palokunnan avustuksella. ;)

Pääsin kahden palomiehen kanssa oikein lähikuvaan, mutta sen kuvat tulevat näkemään vain harvat ja valitut. Sen verran nolottaa. ;) Onneksi keskiviikkoilta meni paljon rauhallisemmin..!

Tonni rikki ja voittaja löytynyt

Ansu: Nyt on sitte tonni mennyt rikki ja paljon ylikin. Voittajaksi löytyi Juha! Hän onkin oman kylän poik. Ajatuksemme oli koota askartelutavaroista palkinto, mutta Juha kun ei tuota askartelua harrasta niin pitääpi kehittää hänelle jotain muuta kivaa ja käyttää itse nuo askartelutavarat. Häntä on tosin uhkailtu suurella kasalla askartelutavaraa ja sillä että seuraamme vierestä kun herra opettelee;).
Oli mukava huomata kommenteista, että sivuillemme eksyy "uusiakin" tuttavuuksia. Tosin itse ainakin olen pahasti koukussa blogien tutkimiseen joten uudetkin tutut ovat vanhoja;).
Parempi onni blogikonkareilla ensi kerralla...kiitos kun kävitte sivuillamme ja toivottavasti vierailette jatkossakin sillä meistä ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi kehitämme (eihän kahteentonniin nyt mikään hirmu pitkä matka ole;)...).

Tintti: Yhdyn ehdottomasti Ansun sanoihin. Ihana tunne huomata, että joku oikeasti on kiinnostunut meidän puuhistamme. :) Kiitos kaikille, jotka tänne ovat joskus eksyneet ja iso hali niille, jotka ovat käyneet useamminkin. :)

Hevihäät

Tintti: Ystävältäni tuli eräänä iltana viesti: Saisiko sinulta tilattua hääkortin? Totesin, että tietty ja kysyin, minkä tyylisen hän siitä haluaisi. Siinä vaiheessa selvisi, että häiden teemana on hevi. Lupasin lähettää hänelle kortin seuraavalla viikolla.

Tämän jälkeen rupesin pohtimaan, millainen on hevihääkortti. Kaikki ideat, mitä aiheesta sain, tyrmäsin. Mikään ei tuntunut täysin sopivalta teemaan. Vihdoin sain kortin tehtyä ja toivoin vimmatusti, että se kelpaisi ystävälleni. Pistin sen tiistaiaamulla postiin ja huokaisin helpotuksesta. Ainakin kortti oli tehty ja ajoissa postissa, sillä häät olivat seuraavana lauantaina. Kortin matka Kankaanpäästä Naantaliin kesti reilun viikon ja häät olivat ja menivät sillä välin. Tästä kortista voi sanoa, että se on aiheuttanut minulle eniten harmaita hiuksia kuin yksikään kortti aiemmin. No, kortin pitäisi mennä hääparille myöhässä ja ystäväni oli tyytyväinen siihen eli kaikki hyvin. :) Hääparille onnea ja iloa elämään ja loistavaa häämatkaa. ;)



Kortti on tehty käyttämällä serviettitekniikkaa ja onkin ensimmäinen kortti tehtynä sillä tyylillä. Ruusu ja sormukset ovat kohotettuina taustasta 3D-tyyliin. Kuva vääristää värejä jonkun verran, musta oli oikeasti mustaa ja ruusun punainen oikein hehkui tummaa taustaa vasten. Loppujen lopuksi väittäisin onnistuneen aikast hyvin. :)

Rupeaa olemaan syysloma lopuillaan ja pikkuhiljaa palaan jälleen arkiseen aherrukseen. Viikko ilman stressiä, rentoutuen ja remontoiden. Voisipa sanoa, että erittäin hyvä loma ollut. Ja maailman upeinta makkaria on kiva katsella ennen nukahtamista. :) Seuraava jännityksen aihe onkin se tonnin rajan ylitys. Kukahan se mahtaa olla..!?

Kortti pojalle

Ansu: Hätäisesti tein kortin yksivuotiaalle pikkumiehelle jo aika päiviä sitten. Nyt vasta julkaisen sen koska kuva oli kännykässä enkä vain ole saanut aikaiseksi yrittää sitä sieltä pois.





Ps. Muistattehan tonnin rajapyykki -kisan!:)

Tonnin raja lähestyy

Ansu ja Tintti: Olemme pienoista ylpeyttä tuntien katsoneet kävijälaskurimme lukeman kipuamista pikkuhiljaa ylöspäin. Perustaessamme blogin olimme varmoja, ettei siellä pahemmin kukaan käy, mutta ihmeitä näköjään sattuu..! :) Tämän vuoksi päätimme julistaa tonnikilpailun! Säännöt on varmaan helppo arvata: 1000. blogissamme kävijä on voittaja ja saa huikean palkinnon. Tai ainakin meidän mielestämme huikean.. ;)

Kun huomaat tonnin maagisen rajan menevän rikki, niin jätä kommentti. Olemme yhteyksissä palkintoasian tiimoilta sen jälkeen.

Kutsukortti

Ansu: Ukkokultani täyttää pyöreitä ja jonkinlaiset juhlat on tarkoitus pitää niin väänsin jokusen kutsukortin. Herra kun tykkää viettää aikaa purjeveneessä niin ajattelin sen pohjalta tehdä myös kutsut. Ajatukseni oli tehdä paatit Fimo-massasta, mutta eipä siitä mitään tullut tai juu tuli kyllä pellillinen pikkuisia valkoruskeita pipareita;). Ostin Rauman blogitapaamisesta Distress Ink -leimavärityynyjä ja koekäytin niitä näihin kortteihin. Paatin mallin tein piparimuotista ja sen avulla syntyi valkoiset paatit sinisessä pohjassa, koin sen olevan vähän tylsä ja kaivoin vesisäiliösiveltimen (en todellakaan osaa sitä käyttää, mutta toivottavasti uuden innostuksen myötä sekin tulee tutuksi) ja maalailin ruskeat pohjat paatteihin. Itse olen tyytyväinen aikaansaannoksiini sillä jokaisesta paatista tuli "uniikki".

Tänään treffattuani Tintin totesimme molemmat hyvin hirveän asian... Jäimme koukkuun näihin ihaniin väreihin. *Pohtii* pitäisköhän syyttää Taavaa ja Riiviötä, ku "pakottivat" tai ainakin hyvin puhuivat meidät ympäri värien ostoon;)?! Voi sitä rahanmenoa, kun pääsemme vauhtiin ja ostelemme uusia värejä itsellemme, ja mitä ihmettä teemme niillä kaikilla kuivapastelleilla ja ProMarkereilla joita kotoa löytyy (no ehkä niitäkin pitää opetella käyttämään ja harrastaa leimakuvien väritystä vain niillä).

Lumihiutaleita ilma tulvillaan..

Tintti: Tällä viikolla tuleekin vähän useammin näitä Kankaanpään kuulumisia. Syy on kyllä siinä, että keramiikassa lasituspoltot ovat päässeet kunnolla vauhtiin ja melkein joka päivä uunista pullahtaa ulos jotakin uutta. Pian rupeaa olemaan kaikki minun työni lasitettuja, joten keramiikan osalta elämä muuttuu hiljaiseloksi lähiaikoina. No, kudonta ja nypläys jatkuvat edelleen ja pari viikkoa syysloman jälkeen on vuorossa jälleen valinnaisviikko, tällä kertaa huovutuksen merkeissä. Sen jälkeen alkaakin punonta ja nahkatyöt. Siitä tuleekin mieleeni, ensi viikolla minä makoilen kotona syyslomasta nautiskellen. :D Käykö kateeksi? ;)

Tänään sain valmiiksi ensimmäisen tilaustyöni hiekkapuhalluksen saralla. Maljakon korkeus on 50 senttiä ja leveys 15 senttiä. Aiheena on pian maahankin satavat lumihiutaleet. Uskomattoman upea näky ikkunasta tulevaa valoa vasten. Rupesi joulu/talvifiilikset nostamaan päätään.



Maanantaina saimme taas tavaraa lasituspoltosta. Sieltä ilmestyi myös kurssin päättötyöni eli hedelmävati. Ensimmäinen olotila oli aika iso pettymys.. Vati on lasitettu turkoosilla lasitteella ja kaikissa muissa poltoissa lasite on muuttunut osaksi ruskeaksi tuoden Välimeren maat mieleen. No, minun vadissani ei ollut pienintäkään ruskeaa pilkkua. Myös vatiin tehty kuvio jäi näkymään todella huonosti lasitteen alta. Mutta mitä enemmän sitä vatia tuijotteli, niin ajatukset muuttuivat aika päin vastaisiksi. Pinta, joka näyttää ensin tasaisen turkoosilta, kätkeekin sisälleen salaisuuksia. Vadissa oleva kuvio, joka symboloi naiseuden kolminaista spiraalia, näkyy himmeästi, kuin jonkin verhon takaa. Asiaa tarkemmin ajateltuani totesin, että niinhän naiseuskin toimii, jossain siellä taustalla ja vaikuttaa kuitenkin kokonaisuuteen todella paljon.



Vielä vati sivulta päin. Olen miettinyt sille sopivaa nimeä ja tuumin, olisiko Miehen kiusa hyvä nimi. Ainakin kun ajattelee miesvieraita, joiden edessä vati on tyhjillään naiseutta julistamassa.. ;)



Myös rakupoltosta tuli yksi ylläri. En muistanut ensinnäkään, mitä lasitetta olin siihen pistänyt ja muutenkin se tuli tehtyä kokeilumielessä, niin lopputulos oli aika vau.. Kulho meni rikki jo raakapolton yhteydessä ja sain sen korjattua vasta lasituspolton jälkeen. Totesin, että palaset ovat juuri se jokin. Kuvassa ne näkyvät kulhon oikeassa reunassa. Värin sävy ja sen loisto vaan korostuvat palasten ansiosta. Eihän mikään asia maailmassa ole täydellinen ja palasten ansiosta kulho on täydellisen epätäydellinen. :)



P.S. Kateellisille tiedoksi: kotona odottaa makuuhuoneen remontti, joten taitaa jäädä laiskottelu vähän vähemmälle. Mutta ajatus siitä lomasta edes vähän lämmittää mieltä. :)

Savustettu kissa ja vähän jotain muutakin

Tintti: Vähän iski laiskuus viikonloppuna, joten jäi tämä blogin päivitys maanantai-iltaan. Perjantaina oli taas rakupolton vuoro ja ainut esine, joka uuniin minulta mahtui oli kissa. Tai paremminkin sen olemus. Kissan olemus on ainut varsinainen patsas, jonka tein keramiikassa ja se on yksi lempparitöistäni. Tavoitteena oli saada siitä esiin se olemus, mikä löytyy jokaisen kissan sisältä, oli se sitten aristokatti tai kirppuinen kujakolli. Ketään tiettyä kissaa sen ei ollut tarkoitus muistuttaa. Lopputulos oli mielestäni hyvä, vaikka aluksi se muistuttikin enemmän alienia kuin kissaa. ;)



Kissan olemus raku-uunissa.

Samana päivänä saimme myös korkeapoltosta tavaroita, muun muassa ne lehtikulhot, joita olen suitsuttanut pitkin syksyä. :)





Värit kulhoihin on tullut oksideilla ja niiden ulkopinta on karhennettu, joten niitä hiplaillessa saa mukavan käsihieronnan. :) Uunista ilmestyi myös sinisävyinen hammasmuki ja turkoosiin menevä juomamuki. Hammasmuki valmistui ensimmäisten joukossa, koska unohdin ottaa oman hammasmukini mukaan ja päätin tehdä sellaisen. Ei siihen mennytkään kuin tovi tai kaksi. ;)



Turkoosi juomamuki on täydellinen vahinko, mutta upea sellainen. Tein sen ainoastaan tekemisen puutteessa ja lasitteita kokeilin siihen ihan omaksi ilokseni. Kuva ei anna oikeutta sen väreille, joten vaikutelma on aika pliisu, mutta näkisittepä luonnossa.



Viimeisempänä muttei vähäisempänä vielä kuva kissan olemuksesta valmiina.



Täydellinen vai mitä? :)

Raku-keramiikkaa

Tintti: Voi sitä onnea ja autuutta, kun pääsin tänään keramiikkaluokkaan. Ensimmäiset esineet rakupoltosta olivat pöydällä. Samalla tuli todettua, että nopeasti sitä toisiin tutustuu, kun naapuripöydästä kuului kommentti: Minä tiesin, että sinä olet ihan innoissasi niistä! Jouduin perjantaina lähtemään vähän aikaisemmin, joten muut olivat nähneet jo kaikki esineet.



Nämä kupit ovat ensimmäisten joukossa, mitä keramiikassa olen tehnyt. Niiden koko on suurinpiirtein tuikkukupin kokoluokkaa. Molemmissa on lasite sisällä ja pinta on mustunut savun ansiosta. Toinen kupeista on mustunut pelkästään alaosasta ja se on seurausta Jupiterin asemasta Venukseen verrattuna. Muuta selitystä en siihen ainakaan tiedä. ;) Vasemman puoleisen kupin väritys muuttuu alaspäin mentäessä kuparin väriseksi. Yritin kovasti saada vangittua sitä sävyä, mutta oli pakko tunnustaa taitojen riittämättömyys.



Tämä rasia on toinen työ, jonka olen tehnyt. Kuvio rasian pinnassa on syntynyt eteismaton avulla. :) Kansi on lasitettu, samoin rasian sisäpuoli. Sisäpuolen värityksestä tulee mieleen pikkuisen sula elohopea sekä sinpukan sisäpuoli. Tarkemmin väriä en osaa kuvailla.

Viime viikolla alkoi kudontajakso. Olemme siellä pääsemässä pikkuhiljaa alkuun ja kokeilinkin yhteen loimen loppuun vähän eri sidoksia. Lopputulos on aika mielenkiintoinen.. Ei välttämättä ole minulla tulevaisuutta kangaspuiden äärellä. ;)

Kilisee, kilisee kulkuset..

Tintti: Sain pitkästä aikaa lohkaistua pienen ajan korttiaskartelullekin. Tähän mennessä aika on meinaan mennyt niin tiiviisti koulun parissa, että on saanut ainoastaan haaveilla korteista. Koska joulu on jo melkein nurkan takana, kortit ovat tällä kertaa kaikki joulukortteja. Tähän pistän omasta mielestä ne parhaimmat, mutta paljon on edelleen kehitettävää. Näin tällä viikolla yhden kurssikaverini tekemiä kortteja. Tämän esittelyn jälkeen menimme kämppiksen kanssa omaan huoneeseen ja totesimme, ettei kumpikaan meistä pysty tekemään mitää niin hienoa. Potesimme sen illan alemmuudentuntoa ja vahvasti. Mutta ainakin on hyvä opettaja parin oven päässä. :)

Kortit ovat kaikki 3D-kortteja, koska saamme teoriatunneilla tehdä käsitöitä ja tilan puolesta on helpompi leikata 3D-kuvia kuin värittää leimasinkuvia.










Kuvien laatu ei ole maailman paras, koska kameran ja minun yhteistyö ei tällä hetkellä toimi (= asetukset sekaisin, enkä saa niitä takaisin kohdalleen..).