Lumihiutaleita ilma tulvillaan..

Tintti: Tällä viikolla tuleekin vähän useammin näitä Kankaanpään kuulumisia. Syy on kyllä siinä, että keramiikassa lasituspoltot ovat päässeet kunnolla vauhtiin ja melkein joka päivä uunista pullahtaa ulos jotakin uutta. Pian rupeaa olemaan kaikki minun työni lasitettuja, joten keramiikan osalta elämä muuttuu hiljaiseloksi lähiaikoina. No, kudonta ja nypläys jatkuvat edelleen ja pari viikkoa syysloman jälkeen on vuorossa jälleen valinnaisviikko, tällä kertaa huovutuksen merkeissä. Sen jälkeen alkaakin punonta ja nahkatyöt. Siitä tuleekin mieleeni, ensi viikolla minä makoilen kotona syyslomasta nautiskellen. :D Käykö kateeksi? ;)

Tänään sain valmiiksi ensimmäisen tilaustyöni hiekkapuhalluksen saralla. Maljakon korkeus on 50 senttiä ja leveys 15 senttiä. Aiheena on pian maahankin satavat lumihiutaleet. Uskomattoman upea näky ikkunasta tulevaa valoa vasten. Rupesi joulu/talvifiilikset nostamaan päätään.



Maanantaina saimme taas tavaraa lasituspoltosta. Sieltä ilmestyi myös kurssin päättötyöni eli hedelmävati. Ensimmäinen olotila oli aika iso pettymys.. Vati on lasitettu turkoosilla lasitteella ja kaikissa muissa poltoissa lasite on muuttunut osaksi ruskeaksi tuoden Välimeren maat mieleen. No, minun vadissani ei ollut pienintäkään ruskeaa pilkkua. Myös vatiin tehty kuvio jäi näkymään todella huonosti lasitteen alta. Mutta mitä enemmän sitä vatia tuijotteli, niin ajatukset muuttuivat aika päin vastaisiksi. Pinta, joka näyttää ensin tasaisen turkoosilta, kätkeekin sisälleen salaisuuksia. Vadissa oleva kuvio, joka symboloi naiseuden kolminaista spiraalia, näkyy himmeästi, kuin jonkin verhon takaa. Asiaa tarkemmin ajateltuani totesin, että niinhän naiseuskin toimii, jossain siellä taustalla ja vaikuttaa kuitenkin kokonaisuuteen todella paljon.



Vielä vati sivulta päin. Olen miettinyt sille sopivaa nimeä ja tuumin, olisiko Miehen kiusa hyvä nimi. Ainakin kun ajattelee miesvieraita, joiden edessä vati on tyhjillään naiseutta julistamassa.. ;)



Myös rakupoltosta tuli yksi ylläri. En muistanut ensinnäkään, mitä lasitetta olin siihen pistänyt ja muutenkin se tuli tehtyä kokeilumielessä, niin lopputulos oli aika vau.. Kulho meni rikki jo raakapolton yhteydessä ja sain sen korjattua vasta lasituspolton jälkeen. Totesin, että palaset ovat juuri se jokin. Kuvassa ne näkyvät kulhon oikeassa reunassa. Värin sävy ja sen loisto vaan korostuvat palasten ansiosta. Eihän mikään asia maailmassa ole täydellinen ja palasten ansiosta kulho on täydellisen epätäydellinen. :)



P.S. Kateellisille tiedoksi: kotona odottaa makuuhuoneen remontti, joten taitaa jäädä laiskottelu vähän vähemmälle. Mutta ajatus siitä lomasta edes vähän lämmittää mieltä. :)

Savustettu kissa ja vähän jotain muutakin

Tintti: Vähän iski laiskuus viikonloppuna, joten jäi tämä blogin päivitys maanantai-iltaan. Perjantaina oli taas rakupolton vuoro ja ainut esine, joka uuniin minulta mahtui oli kissa. Tai paremminkin sen olemus. Kissan olemus on ainut varsinainen patsas, jonka tein keramiikassa ja se on yksi lempparitöistäni. Tavoitteena oli saada siitä esiin se olemus, mikä löytyy jokaisen kissan sisältä, oli se sitten aristokatti tai kirppuinen kujakolli. Ketään tiettyä kissaa sen ei ollut tarkoitus muistuttaa. Lopputulos oli mielestäni hyvä, vaikka aluksi se muistuttikin enemmän alienia kuin kissaa. ;)



Kissan olemus raku-uunissa.

Samana päivänä saimme myös korkeapoltosta tavaroita, muun muassa ne lehtikulhot, joita olen suitsuttanut pitkin syksyä. :)





Värit kulhoihin on tullut oksideilla ja niiden ulkopinta on karhennettu, joten niitä hiplaillessa saa mukavan käsihieronnan. :) Uunista ilmestyi myös sinisävyinen hammasmuki ja turkoosiin menevä juomamuki. Hammasmuki valmistui ensimmäisten joukossa, koska unohdin ottaa oman hammasmukini mukaan ja päätin tehdä sellaisen. Ei siihen mennytkään kuin tovi tai kaksi. ;)



Turkoosi juomamuki on täydellinen vahinko, mutta upea sellainen. Tein sen ainoastaan tekemisen puutteessa ja lasitteita kokeilin siihen ihan omaksi ilokseni. Kuva ei anna oikeutta sen väreille, joten vaikutelma on aika pliisu, mutta näkisittepä luonnossa.



Viimeisempänä muttei vähäisempänä vielä kuva kissan olemuksesta valmiina.



Täydellinen vai mitä? :)

Raku-keramiikkaa

Tintti: Voi sitä onnea ja autuutta, kun pääsin tänään keramiikkaluokkaan. Ensimmäiset esineet rakupoltosta olivat pöydällä. Samalla tuli todettua, että nopeasti sitä toisiin tutustuu, kun naapuripöydästä kuului kommentti: Minä tiesin, että sinä olet ihan innoissasi niistä! Jouduin perjantaina lähtemään vähän aikaisemmin, joten muut olivat nähneet jo kaikki esineet.



Nämä kupit ovat ensimmäisten joukossa, mitä keramiikassa olen tehnyt. Niiden koko on suurinpiirtein tuikkukupin kokoluokkaa. Molemmissa on lasite sisällä ja pinta on mustunut savun ansiosta. Toinen kupeista on mustunut pelkästään alaosasta ja se on seurausta Jupiterin asemasta Venukseen verrattuna. Muuta selitystä en siihen ainakaan tiedä. ;) Vasemman puoleisen kupin väritys muuttuu alaspäin mentäessä kuparin väriseksi. Yritin kovasti saada vangittua sitä sävyä, mutta oli pakko tunnustaa taitojen riittämättömyys.



Tämä rasia on toinen työ, jonka olen tehnyt. Kuvio rasian pinnassa on syntynyt eteismaton avulla. :) Kansi on lasitettu, samoin rasian sisäpuoli. Sisäpuolen värityksestä tulee mieleen pikkuisen sula elohopea sekä sinpukan sisäpuoli. Tarkemmin väriä en osaa kuvailla.

Viime viikolla alkoi kudontajakso. Olemme siellä pääsemässä pikkuhiljaa alkuun ja kokeilinkin yhteen loimen loppuun vähän eri sidoksia. Lopputulos on aika mielenkiintoinen.. Ei välttämättä ole minulla tulevaisuutta kangaspuiden äärellä. ;)

Kilisee, kilisee kulkuset..

Tintti: Sain pitkästä aikaa lohkaistua pienen ajan korttiaskartelullekin. Tähän mennessä aika on meinaan mennyt niin tiiviisti koulun parissa, että on saanut ainoastaan haaveilla korteista. Koska joulu on jo melkein nurkan takana, kortit ovat tällä kertaa kaikki joulukortteja. Tähän pistän omasta mielestä ne parhaimmat, mutta paljon on edelleen kehitettävää. Näin tällä viikolla yhden kurssikaverini tekemiä kortteja. Tämän esittelyn jälkeen menimme kämppiksen kanssa omaan huoneeseen ja totesimme, ettei kumpikaan meistä pysty tekemään mitää niin hienoa. Potesimme sen illan alemmuudentuntoa ja vahvasti. Mutta ainakin on hyvä opettaja parin oven päässä. :)

Kortit ovat kaikki 3D-kortteja, koska saamme teoriatunneilla tehdä käsitöitä ja tilan puolesta on helpompi leikata 3D-kuvia kuin värittää leimasinkuvia.










Kuvien laatu ei ole maailman paras, koska kameran ja minun yhteistyö ei tällä hetkellä toimi (= asetukset sekaisin, enkä saa niitä takaisin kohdalleen..).

Kynttillöiden maailmanvalloitus

Tintti: Vihdoin ja viimein kameran piuha, kamera, läppäri ja minä olemme samassa paikassa. Uusi jakso alkaa tällä viikolla, joten nyt viimeiset kuvat viime jakson puolelta. Valinnaisviikon aiheena oli tosissaan ne kynttilät ja kuvista näkyy, kuinka pahasti homma voi lähteä lapasesta kolmessa ja puolessa päivässä.. Olin meidän kurssiltamme ainut, joka pääsi kynttilänvaluun ja tästä oli seurauksena se, että lupauduin pitämään syysloman jälkeen kahden illan kynttiläkurssin lopuille meikäläisistä. Saan vähän harjoitusta ohjausharjoitteluita varten. :)

Viimeisenä päivänä laitoimme tuotoksiamme esille, jotta muut näkivät, mitä on tullut tehtyä. Myös muilla valinnaiskursseilla olleet kävivät katselemassa ja ihastelemassa. Pöydällä on kattava otos tekeleistäni, mutta toinen mokoma oli tässä vaiheessa pöydän alla piilossa, koska pöytätila loppui. :)



Kaikista suurin ylpeydenaihe löytyy kuvan keskivaiheilta, sininen pyöreä, aika matala kynttilä. Tein sen Jacky-makupalapurkilla ja sain siihen vahingossa saman sinisen sävyn kuin maitosuklaa-Jackyssa. Olen itse mennyt jo siihen halpaan useasti, että se olisikin oikeasti se Jacky-purkki.. ;) Kertoo vähän älykkyyteni tasosta.

Tässä vielä pari lähikuvaa ulkonäöllisesti parhaista kynttilöistä. Ainakin omasta mielestäni. :)






Hehkutin viime viikolla, että kulhoni olivat tulleet poltosta ehjänä. Olen siitä vieläkin niin fiiliksissä, että tässä vielä yksi kuva niistä lehtikulhoista.. :)

Syntymäpäivä- ja vauvaonnittelut

Tintti, meidän kaveriporukan vauva, kun täytti vuosia niin hälle piti tehdä omannäköisensä kortti. Koska kissat ja kaikenmaailman linnut ovat lähellä sydäntä niin leimakuvan valinta oli hyvin helppo.





Ansun työkaverin perheeseen syntyi pikkuinen poika ja pitäähän häntä jotenkin muistaa. Vaaleansinisen kortin sijaan tein vihreän kortin vaikka sama kuva olisi ollut jo siniseksikin väritettynä, mutta se ei jotenkaan vaan inspannut.

Kynttilöitä ja kulhoja..

Tintti: Viikko on mennyt kuin siivillä kynttilänvalmistuksen parissa. On kokeiltu valamista ja kastamista sekä mehiläisvahalevyjä. Huomenna on vielä yksi päivä kurssia jäljellä, jonka jälkeen opit siirtyvät kotikeittiötä sotkemaan. :) Piti tänään laittamani kuvia valmistamistani kynttilöistäni, mutta pahuksen kamerapiuha on kotona, joten kuvien siirto koneelle ja tänne menee viikonloppuun. Tänään sattui myös seikka, jonka vuoksi oli pakko kirjoittaa tänne ja saada julistettua se kaikille. Tai no ainakin niille, jotka tänne sivuille eksyvät.. :) Hedelmävatini sekä lehtikulhoni ovat säilyneet poltosta ehjinä..!! Tänään sain pidellä niitä ensimmäistä kertaa käsissäni oikein kunnolla.. Ihana tunne, sillä niihin on mennyt uskomattomia työtunteja, puhumattakaan harmaantuneista hiuksista.. Niistäkin kuvia sitten kun piuha ja minä jälleen kohtaamme. :)

Syysterveisiä Kankaanpäästä

Tintti: Taas on uusi kouluviikko aluillaan. Kolme viikkoa on mennyt kuin siivillä ja pian onkin ensimmäinen jakso takana. Ensi viikolla on ensimmäinen valinnaisviikko. Neljä intensiivistä päivää kynttilänvalun parissa. :) Eli jos joku sukulaisista on vielä ilman joululahjaa, niin homma hoituu luultavasti ensi viikon aikana. ;)

Lupailin joskun kauan sitten pistää kuvia myös pienaskartelukurssin tekeleistä. Tässä muutama tuotos kurssilta. Huomenna on juuri pienaskartelun merkeissä pienimuotoinen ohjaustuokio. Jokainen kurssilainen esittelee lyhyesti jonkun työn mallin teon ja suullisen selityksen avulla, jonka jälkeen jokainen saa kaikkien töitten ohjeet itselleen. Odotan jo innolla montaa ideaa partion toimintaan.. :)



Kurssin ensimmäinen työ, sadekeppi. Siitä piti tulla pieni, linja-autossa kulkeva malli. Lopullinen pituus 145 senttiä.





Ruukkurumpu. Kiristys on kuulemma hankalaa, jos narua joutuu jatkamaan nyörityksen aikana. Myönnän tämän, varsinkin sen kolmannen jatkon jälkeen..





Erilaisia koristeruukkuja on tullut tehtyä useampia, tässä yksi näytekappale. Kuvat on tehty ruukkuun serviettitekniikalla.





Yhtenä tehtävänä oli tehdä taulu serviettitekniikalla. Omastani tuli tämän näköinen. Siinä on yhdistetty mukaan 3D-tekniikkaa, mikä ei välttämättä kuvasta niin hyvin näy. Kehykset on tehty itse pahvista ja paperista, joten kierrätyskin on päässyt mukaan kuvioihin. :)

Paatti

Työkaverille korttia tehdessä Ansu värkkäsi vaihtoehtoiseksi kortiksi paattikortin (tämäkin leimakuva Kirsikalta). Leimakuvan väritys tuotti suuria ongelmia, kaksi kuvaa väritin ja tähän olin suht tyytyväinen, kortinteko tuotti muutenkin ongelmia. No sunnuntaina on Raumalla blogitapaaminen, sieltä toivottavasti saa taas uutta virtaa. Työelämään palaaminen lomalta vaatii myös oman ekstravirtansa, siihen saa toivottavasti potkua kun suuntaamme työpaikan kanssa perjantaina Habitare-messuille. Lauantai kuluu toivottavasti askartelun parissa. :)

Jehkotar Cardchallenge #73 ja työkaverin syndet

Ansun työkaveri täytti tänään 40-vuotta ja pitihän meidän tyttöjen muistaa häntä jotenkin. Onnistuimmekin yllättämään hänet täysin, koska vielä eilen oli käyty keskustelu tyyliin "Ai, onko sulla huomenna synttärit? Emmä muistanukkaa/tietänykkää".
Ansun tehtäväksi tuli tietysti kortinteko. Se onkin yleensä ihan hurjan kamalaa, jos pakotetaan askartelemaan. No joo, vaikeaahan se loppujen lopuksi oli, koska miehelle on jotenkin paljon vaikeampi väkertää korttia. Onneksi leimakuvista löytyi sellainen kuva (Kiitos Kirsikan!), joka miellytti jokaista. Päätin tehdä kortin viimeisimmän Jehkottaren Cardchallengen mallin mukaan ja näin tuli taas siihenkin osallistuttua pitkän tauon jälkeen.

Jehkottaren Cardchallenge #73 kortistani tuli tälläinen




Suurempia vaikeuksia meille taisi tuottaa lahjan hankinta. Mitä ihmettä ostaa miehelle?! Päädyimme t-paitaan, jonka saimme itse suunnitella lahjansaajan näköiseksi. Paidan ostimme LilDevil-kaupasta. Heillä on nettikauppa http://www.lildevil.fi/ sekä pieni putiikki Lapissa. Heidän paitansa ovat ihania, koska saa juuri sen näköisen paidan ostettua kuin haluaa.

Työkaverin paita edestä...



Ja paita takaa...

Perjantaipäivän kevennys

Luokkamme oli lievän hysterian partaalla heti aamun aluksi, kun yhdelle meistä tapahtui pieni ajatuskatkos. Hän oli ihastunut yhteen malliin ja päättänyt tehdä sen kanssa ruukun. Valitettavasti malli olikin vasta muotin malli, joten kun tuli aika irrottaa ruukku muotista, huomattiin, ettei se onnistu ihan tuosta vaan.. Tapahtuma purkautui valtavalla naurumäärällä ja hurtilla huumorilla. Opettajamme kertoi meille tilanteen aikana suunnattomia viisauden helmiä: siinä vaiheessa kun teette esinettä, olisi syytä myös miettiä, miten sen saa irti.. Mallin voi kuulemma ostaa myös kotiin. :) Pienellä leikkausoperaatiolla ruukku saatiin kuin saatiinkin irti mallista. ;)

Savustettuja askarruttajaopiskelijoita

Perjantaina pääsimme tutustumaan esineiden savustamiseen. Savustimme tekemämme pillit sekä muita esineitä jokaisen oman halun mukaan. Kotiinlähdön koittaessa seuraamme arvostettiin suunnattomasti, koska haisimme pitkän matkan päähän savulle.. :) Savustus oli yksinkertainen toimenpide. Polton jälkeen sivelimme haluamamme esineet rasvattomalla maidolla 2-4 kertaa. Kerrosten välillä esineen annettiin kuivahtaa. Esineiden kuivuttua ne laitettiin pätkäistyn tynnyrin pohjalle paperisilpun päälle ja peitettiin samaisella paperisilpulla. Sitten heitettiin tulitikku perään.


Savustuspönttö

Riippuen esineen asennosta, tähtien asemasta ja kohtalon oikuista esine värjääntyi tummaksi eri kohdista. Poisottaminen tapahtui metrisillä pihdillä ja muutaman kerran kaikkien verenpaine kohosi yllättävästi, kun joku esineistä meinasi lipsahtaa lattialle, mutta suojelusenkelimme oli hyvällä päällä ja kaikki saatiin ehjänä pois. :)


Tintin pillit

Keramiikkaa ja vähän lisää keramiikkaa..

Pian on jo kaksi viikkoa askarruttajakoulutusta takana. On jo tähän mennessä osoittautunut joka sentin väärtiksi. :) Tällä hetkellä on keramiikka päässyt jo kunnolla vauhtiin ja ensimmäiset poltot ovat parhaillaan menossa. Huomenna tutustumme esineiden savustamiseen. Toivon vaan, että ne esineet säilyvät polton yli ehjänä. Lastauksen aikana ainakin yksi kulho on jo lohjennut.. Pitäisi saada kuitenkin korjattua kuntoon polton jälkeen.


Poltossa lohjennut kulho

Teemme kaikki jonkun isomman projektin eräänlaisena kurssin "päätyönä". Itse päätin tehdä olohuoneen pöydälle ison hedelmäkulhon. Kuvassa näkyy jo kulhon alku. Sisäpinta on jo tasoitettu ja pienen kuivumisen jälkeen kulho otetaan pois muotista. Pientä jännitystä ilmassa, koska reunat ovat aika ohuet..


Hedelmäkulho

Innostuin samaan syssyyn tekemään lehtiaiheisen kulhon, joka on sen verran suuri, että taitaa päätyä salaattikulhoksi. :) Tähän työhön olen tyytyväinen ja se on jo paljon se minun suustani kuultuna. :)


Lehtikulho


Lehtikulhon nurja puoli. Kun sen pintaa sivelee, saa uskomattoman ihanan tunteen käsiin, koska sen pinta on karhennettu.

Askarruttaja-koulutus alkaa!

Ensimmäinen päivä Tintillä Kankaanpään opistossa askarruttaja-linjalla. Huomenna alkaa pienaskartelu, joka sisältää muun muassa krakleerausta, serviettitekniikkaa, lasimaalausta, hiekkakoristelua, kirjansidontaa.. :) Päivä alkaa kahdeksalta ja töitä saa jatkaa niin kauan kuin jaksaa. Loppuviikosta alkaa keramiikka. Tietäväthän sukulaiset millaisia joululahjoja on luvassa. ;) Heti kun ehdin ja saan tietotekniikan pelaamaan, laitan kuvia uudesta "kodistani" ja kaikesta mahdollisesta, mitä tulee tehtyä. Mutta nyt tutimaan, niin jaksaa askarrella koko päivän. :D

Synttärikortti palomiehelle

Tänään pitäisi Ansunkin pukeutua naamiaisasuun ja lähteä Tintin puoliskon synttäreille. Oli vaikea keksiä lahjaa ja korttia miehelle eritoten kun ei oikein tiennyt että mitä hän tarvitsee. Päädyin huumoripohjaiseen lahjaan, ostin peikkotaulun jossa lukee: Pieni piruilu, on aina paikallaan, ja siihen kylkiäisiksi ostin chilituotteita, koska hän on armoton chilifani. Kortin tein hänen harrastukseensa viitaten vai olisikohan vpk jo elämäntapa. Itseltä ei löytynyt aiheeseen sopivaa leimasinta, mutta Kirsikan blogista olin bongannut kyseisen auton niin piti tehdä leimakuvatilaus. Minä kun olen aina "Matti Myöhäisenä" liikkeellä niin pelkäsin että en ehdi saamaan kuvia, mutta vielä mitä... Suuret kiitokset Kirsikalle nopeasta toimituksesta!!!

Eri asia oli kuvan saaminen kortin muotoon. Itse pidän kuivapastelleista, mutta Tintin innostuksen myötä oli minunkin "pakko" tilailla ProMarkereita ja aloittaa väritysharjoitukset. Tätä kuvaa värittäessä huomasin etteivät värini riitä, joten pitääpi tilailla parin viikon päästä lisää kyniä (lähden tuon oman puoliskoni kanssa pariksi viikoksi seilpaatteilemaan ja sinne tein oman askartelulaatikon, johon nuo ProMarkkerini kuuluvat joten väritysharjoittelut jatkuvat). Tahdoin saada korttiin myös tulta kuvaavaa elementtiä, mutta piirtää en osaa joten päädyin tuohon oranssiin taustaan. Poltin tuon oranssin kartongin reunat ja tulin siihen tulokseen että olisin talommekin polttanut nopeammin kuin nuo reunat (se kun ei oikein tahtonut palaa).

Tintin räpellyksiä

Parast aikaa on menossa kahden viikon lomareissu eteläisessä Suomessa ja sain kuin sainkin nipistettyä pikkaisen aikaa blogin päivittämiseen omalta osaltani. Kuvat ovat olleet koneella jo pienen ikuisuuden, mutta nyt on ensimmäinen hetki, kun niitä ehtii tänne virtuaalimaailmaan laittaa. Kotona on liikaa kaikkea pientä kivaa puuhaa, mikä aina ohittaa koneen vieressä istumisen. :)

Alla olevat kortit ovat nimpparikortteja. On sattunut perhepiiriin kolme samannimistä naisimmeistä ja jokainen heistä oli ansainnut kortin päivän kunniaksi. Samanlaiset kortit syntyivät ihan siitä syystä, että rakastuin kerta heitolla tuohon Taavan kautta saatuun leimasimeen ja sitä oli aivan pakko saada käyttää kaikissa korteissa. ;)



Korujen ihmeelliseen maailmaankin pääsin taas tutustumaan veljenflikan ollessa käymässä, kun päätimme olevamme uusien korujen tarpeessa. Homma on vielä todella kaukana hanskasta, mutta ehkä joskus vielä opin.. Kankaanpään kouluvuotta odotan hullun tavalla. Pääsee oppimaan uutta ja kokeilemaan kaikkea hienoa..! :D



Viimeisempänä mutta ei vähäisempänä puoliskon 30-vuotisjuhliin kutsukortti. Juhlien teemana tulee olemaan naamiaiset, joten kerrankin saa olla seinästä reväistyn näköinen luvan kanssa. Peruukit ovat suunnattoman helppoja ratkaisuja tukanlaittopulmissa.

Jehkotar Cardchallenge #65

Ansun piti tehdä synttärikortti pikkusiskolle (toivottavasti hän ei käy täällä kurkkimassa) ja ajatus oli vaihteeksi yrittää osallistua Jehkottaren Cardchallengeen. Oli pakko pikkaisen muokata omaa yritystä, koska kuva oli liian leveä ja lyhyt (ihan niinkuin minäkin;)! ).


No tälläinen siitä nyt sit tuli.

Surussa myötäeläen

Tämä on näitä kortteja, joita ei mielellään tee. Vaikea tehdä tai no kortin vielä tekee, mutta mitä kirjoittaa sisälle ja mitä sanoa korttia antaessa. Ainakin Ansulle kova paikka, eritoten kun kortin saaja on oma sisar. :(

Jehkotar CardChallenge # 62

Vihdoin Tintti sai tehtyä kortin haasteeseen. Kortin valmistuminen oli työn ja tuskan takana, koska heti aloittamisen jälkeen kaikki inspiraation lähteet kuivuivat täysin. Miten voi olla niin hankalaa tehdä yksi kortti mallin mukaan? No, lopputuloksestakin näkee, että erittäin hankalaa, sillä kortti muistuttaa luonnosta todella etäisesti. ;) Kortti tulee matkustamaan heti huomenna eteenpäin veljentyttärelle synttärikortiksi, joten uskallan julkistaa kuvan ja luotan siihen, että flikka on jo nukkumassa. :)

60-vee kortteja

Mitä tekee askarteluhullu, kun kuulee et työkaveri täyttää 60 vuotta? No kortin tietysti, vaikka hän ei juhlinutkaan eikä muistamisia halunnut niin pitihän meidän työkavereiden edes kortti antaa. Aika simppeli kortista tuli, mutta taisi olla ihan saajalle sopiva.

Sammakko-kortti työkaverille




Tänään taasen Ansu menee appiukkokokelaansa vaimon 60-vuotisjuhliin ja kortin lupasin tehdä koko sisaruskatraan puolesta. Pinkkiä sen olla pitää, mutta vähän pisti miettimään tuo lehmäkuva. Kuva vaan on niin suloinen ja aina ennen olen tehnyt vaan noita 3-D -kuvia heidän kortteihinsa niin nyt päätin että erilaista pitää olla. Leimakuvavarastoni vaan ovat aika kehnot ja jotenkaan ei nyt Penny Blackin kissat ja hiiret kolahtaneet. Pitäisi varmaan hommata joitain perinteisiä kukkaleimasimia tms, jotta saa tehtyä aika korrekteja kortteja, koska kaikkien huumorintaju ei välttämättä kestä lehmää onnittelukortissa;).

Lehmä vaaleanpunaisissa saappaissaan.

"Hirvee kortissa"

"Lainalapselle" piti synttärikortti väsätä ja vaikka hän on kauhee Salama-fani niin tällä kertaa kortti ei liittynyt Autot-leffaan mitenkään. Leimakuva-arkistoja tutkittuani löysin tuon onkivan hirven (leimattu joskus Jehkottaren järjestämässä blogitapaamisessa. Ei mitään hajua enää kenen leimasin oli, mutta iso kiitos kumminkin!) ja ajattelin testata osaanko edes värittää hirveä. Kortista tuli aika yksinkertainen, kun tuo aikakin meinasi loppua kesken (sen siitä saa kun kaiken jättää viime hetkeen) ja aivotoiminto yleensä lakkaa jos jotain pitää tehdä pakolla. Tällä kertaa olen jopa tyytyväinen korttiin ja jopa kuvakin onnistui vaikka Ansu ja kamera eivät ole kavereita;).

Onnittelukortteja

Viime viikolla tuli "ahkeroitua", jopa kaksi korttia valmistui;). Sain aikaiseksi syntymäpäiväkortin ja sen rippikortin, josta jo aikaisemmin kerroin. Tällä viikolla olenkin iltavuorossa, joten ei pahemmin tule askarreltua sillä minun askarteluni tapahtuu yleensä iltaisin ja öisin (rippikortin tekokin meni yötöiksi ja yllätys yllätys viimeiseksi yöksi jäi sekin). No yksi onnittelukortti pitäisi alkuviikosta saada aikaiseksi, sillä "lainalapsemme" täyttää hurjat neljä vuotta tänään :)! Pieni selvennys ehkä paikallaan, "lainalapsemme" on tuon ukkokultani veljenpoika, nimitys johtuu siitä että häntä lainaamme kun Ansua alkaa lapsettaa. Viikonloppuna harjoittelimme yökyläilyä, jos vaikka kesällä pääsis reissuun, ja ei kauaa kestä kun kummipoika (2-vee) viipottaa messissä mukana. Takaisin kortteihin...

Tälläisen prinsessakortin tein synttärikortiksi. Saaja on joskus ollut hyvin poikamainen eikä vieläkään ole kovin tyttömäinen. Sukuvika kun on pirunkurit mielessä, joten siitä prinsessakortti. Kortista tuli aika yksinkertainen, mutta se oli tarkoituskin.




Kerrankin kortti, johon olen itsekin tyytyväinen. Rippikortista tuli iso (15x20cm), mutta hyvä niin sillä nyt mahtui kirjoittamaan onnittelut hyvin. Yleensä teen ääriviivatarroista onnittelutekstit, mutta nyt käytin uutta leimasintani ja embossasin tekstin erilliselle kartongille ja vielä tarroilla kohotin sen. Taustapaperina käytin helmiäispaperia, joka toi omanlaistansa juhlantuntua korttiin.

Onnittelukortti valmistuneelle

Aika ei oikein tahdo riittää askarteluun, eikä varmaan tällä viikolla ehditä ottamaan Tintin kanssa korttimaratooniakaan:(. No sain sentään lauantaina tehtyä serkulleni onnittelukortin valmistumisen johdosta, olisihan se ollut noloa jos olisi pitänyt ostaa kaupasta kortti. Tää vaan kuuluu taas näihin kortteihin, kun aivotoiminta loppuu just sillo ku olis pakko tehdä joku kortti.


Kiireellä tehty ja kiireellä kuvattu, jälki myös sen näköistä. Onneks luonnossa pikkasen paremman näköinen.



Sunnuntaiksi pitäisi saada aikaiseksi rippikortti, siihen olen onneksi jo leikannut ja koonnut 3D-kuvan. Vielä olisi se loppukortin teko, kuvaa jo sovittelin korttipohjiin, mutta totesin sen olevan niin iso että pitää tehdä itse korttipohja.
Samalla kun vietin kaunista kesäpäivää mökillä ja tein rippikuvan niin väsäsin jo jouluisia 3D-kuvia. Toivossa on hyvä elää, että tänä vuonna en tee joulukortteja viimeisenä yönä ennen postituspäivää. Toivossa eletään myös sen suhteen, että lahopää muistais kuvata kaikki tekeleensä ja päivitellä blogia;).